Li Andersson hakee jatkoa Turun valtuustossa, vaikkei ole ollut läsnä koko syksynä – MTV selvitti meppien osallistumisen

MTV Uutiset kävi läpi europarlamentaarikkojen eli meppien osallistumiset kunta- ja aluevaltuustojen syksyn kokouksiin.

Vasemmistoliiton Li Andersson valittiin kesäkuussa europarlamenttiin. Hän ei ole luopunut paikoistaan Turun kaupunginvaltuustossa ja Varsinais-Suomen aluevaltuustossa.

Syksyn aikana Andersson ei ole osallistunut kummankaan toimielimen yhteenkään kokoukseen.

Tästä huolimatta hän ilmoitti viime viikolla olevansa jälleen ehdolla kevään kuntavaaleissa.

Andersson kieltäytyi MTV Uutisten puhelinhaastattelusta aikataulusyihin vedoten.

– Olisin mielelläni osallistunut kokouksiin enemmän, mutta se ei ole ollut mahdollista parlamenttityön ja valiokuntapuheenjohtajuuden sekä perhesyiden vuoksi, Andersson kirjoittaa sähköpostissa.

– Aluevaltuuston kokoukset keskiviikkoisin ovat valitettavasti mepeille mahdottomia, ja siksi en aio olla ehdolla seuraavissa aluevaaleissa, Andersson paljastaa.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa europarlamentissa johtava Andersson kertoo, että voi puheenjohtajana vaikuttaa kokousaikatauluihin ja vakuuttaa pääsevänsä siksi jatkossa useammin myös Turun valtuuston kokouksiin.

– Pidän valtuustotyötä tärkeänä, koska haluan myös pysyä mukana kotikaupunkini päätöksenteossa.

EU-kiireet pitävät poissa valtuustosta

Mepeistä myös Ville Niinistö (vihr.) ja Maria Guzenina (sd.) ovat jättäneet väliin yli puolet syksyn kokouksista.

Niinistö on osallistunut syksyllä Turun kaupunginvaltuuston neljästä kokouksesta yhteen.

– Poissaolot selittyvät päällekkäisyyksillä, sillä etenkin täysistuntoviikkojen maanantaina on vaikeaa päästä läsnä kaupunginvaltuustoon. Tänä syksynä uuden komission valintaan liittyvät kuulemiset ja niiden valmistelut valiokunnan ryhmävastaavana ovat vieneet aikaani paljon, Niinistö kertoo sähköpostissa.

Niinistö ei ole vielä päättänyt, hakeeko hän jatkokautta kevään kuntavaaleissa. Aluevaaliehdokkuudesta hän on kieltäytynyt.

Maria Guzenina huomauttaa vaikuttavansa Espoon asioihin myös Espoon kaupunginhallituksessa.

– Olen ollut poissa kahdesta Espoon valtuuston kokouksesta ja yhdestä aluevaltuuston kokouksesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että en olisi tehnyt työtäni kuten kuuluu. En asetu ehdolle kevään aluevaaleissa, mutta kuntavaaleissa kyllä, Guzenina kirjoittaa.

Osa mepeistä ei istu valtuustoissa

Merja Kyllönen (vas.) ja komissaariksi tarjolla oleva Henna Virkkunen (kok.) ovat olleet paikalla puolissa syksyn valtuustokokouksista. Kyllönen istuu Suomussalmen kunnanvaltuustossa, mutta erosi Kainuun aluevaltuustosta lokakuussa.

Kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa tai molemmissa istuvien meppien yhteenlaskettu läsnäoloprosentti syksyn ajalta on 41.

Suomalaismepeistä Pekka Toveri (kok.), Mika Aaltola (kok,) Aura Salla (kok.), Sebastian Tynkkynen (ps.) ja Eero Heinäluoma (sd.) eivät istu kaupungin- tai aluevaltuustoissa.

Katri Kulmuni (kesk.) istuu Tornion kaupunginvaltuustossa ja Lapin aluevaltuustossa, mutta ilmoitti jo eurovaaliehdokkaaksi lähtiessään olevansa syksyn äitiysvapaalla.

"Kuluttajansuojakin kysymyksessä"

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan meppien valtuustopaikoissa on ongelmia, joista selkeimpiin kuuluu ajankäyttö.

Europarlamentaarikon on yksinkertaisesti vaikeaa ehtiä koti-Suomessa järjestettäviin kokouksiin, kun politiikan arki ja valtava työmäärä tuottavat kiirettä Brysselissä.

Kunta- tai aluevaaleissa poliitikkoa äänestäneellä on oikeus odottaa, että poliitikko osallistuu valtuustokokouksiin, Ruostetsaari huomauttaa.

– Siinä on tavallaan kuluttajansuojakin kysymyksessä, Ruostetsaari sanoo.

Myös vallan keskittymistä on arvioitu kriittisesti, kun samat henkilöt ovat toimineet sekä kunnan- että aluevaltuutettuina ja kansanedustajina, mahdollisesti vielä ministereinäkin.

Pelkästään huonosta asiasta ei ole kyse. Mepinkin on hyvä nähdä, miten EU-tason päätökset heijastuvat alueelliseen politiikkaan.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, voisiko päättäjien päällekkäisiä rooleja rajata jopa lailla, mutta päätöksiä ei ole tehty. Vaaleissa ehdolle asettumista ei voi perustuslain näkökulmasta rajoittaa kevyesti.

– Kun äänestäjä tekee valintoja, kannattaa pohtia, ehtiikö oma suosikki todella osallistua kunnan tai aluevaltuuston toimintaan. Vai olisiko syytä harkita sellaista, jolla on enemmän aikaa? Toisaalta esimerkiksi kansanedustajat ovat kokeneita poliitikkoja, joilla on poliittista osaamista, Ruostetsaari miettii.