Alun perin vuonna 1983 suomeksi julkaistusta Noidan käsikirjasta muodostui varsinainen sukupolvikokemus erityisesti 1970-luvulla syntyneille.
Päätön nainen kummittelee Echtissä, Hollannissa. Sotilas, jonka pää räjähti irti Yhdysvaltain sisällissodan aikana, vaeltelee edelleen levottomana kuolemansa näyttämöllä. Ihmissusi Jean Grenier himoitsee lasten lihaa – ja pikkutytöt ovat hänestä herkullisimpia!
Jos olet lukenut Noidan Käsikirjan, nämä tarinat ovat sinulle tuttuja. Mahdollisesti ne olivat sitä jo lapsena.
– Kirjahan on nykylukijan silmissä visuaalisesti hyvinkin erilainen kuin nykypäivän lastenkirjat – välillä suorastaan kaamean näköinen, Tammen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Saara Tiuraniemi myöntää.
Lue myös: Muistatko Pahkasian? Markku teki rakastettua huumorilehteä 25 vuoden ajan: "Alkupään jutuissahan ei juuri mitään hauskaa ollut"
Maine lisääntyi ajan kuluessa
Alun perin vuonna 1983 suomeksi julkaistusta Noidan käsikirjasta muodostui varsinainen sukupolvikokemus erityisesti 1970-luvulla syntyneille. Syynä olivat sekä otollinen ajankohta että kilpailun puute – toista vastaavaa teosta ei ollut tarjolla.
– Kauhukirjallisuus on oma lajityyppinsä ja kauhutarinat monella tavalla, muun muassa elokuvissa, olivat nosteessa 1980-luvulla. Mainetta varmasti lisäsi seuraavina vuosikymmeninä kirjan huono saatavuus, kun alkuperäiskustantaja ei ottanut uusintapainosta teoksesta, Tiuraniemi sanoo.
Kirjasta otettiin uusi painos 1994. Tämän jälkeen Noidan käsikirja olisi voinut painua unholaan – mutta toisin kävi. Uskollinen lukijakunta rakasti kauhukirjaa edelleen.
Lue myös: Stop, rewind, play! Tältä C-kasetit näyttivät – montako sinä omistit?
Nousi kauhuklassikoksi ainoastaan Suomessa
Jos omaa painostaan kauhuklassikosta ei ollut hankkinut kasarilla tai ysärillä, joutui luultavasti elämään pitkään ilman. Vanhat Noidan käsikirjat olivat vuosia kiven alla: teokseen saattoi tuurilla törmätä kirpputorilla, ja nettihuutokaupoissa hinta huiteli usein jopa satasissa. Suomessa uusintapainos saatiin vasta vuonna 2018 – lähinnä fanien toiveesta.
Vanhat Noidan käsikirjat olivat vuosia kiven alla: teokseen saattoi tuurilla törmätä kirpputorilla.
Suosio kuitenkin roihusi kuumana vain Suomessa. Alkuperäismaassa Isossa-Britanniassa Noidan käsikirja niin sanotusti tuli ja meni, jättämättä sen suurempaa jälkeä.
– Meidän Noidan käsikirjamme menestys kuitenkin innosti heitä ottamaan omasta vastaavasta kauhuklassikostaan uusintapainoksen siellä seuraavana vuonna: tämän teoksen julkaisimme Suomessakin jatko-osana Noidan käsikirjalle vuonna 2020 nimellä Noidan käsikirja: Aaveet, Tiuraniemi kuvaa.
Aaveet-jatko-osan lisäksi käsikirjasarjassa on ilmestynyt muitakin kirjoja, kuten Salapoliisin käsikirja. Niilläkin on oma keräilijäkuntansa, mutta vastaavaa kulttistatusta ei ole päässyt syntymään.
– Näistä on saanut uusintapainoksia tasaisin väliajoin, eli niitä on ollut enemmän tai vähemmän koko ajan saatavilla. Yhtä patoutunutta tarvetta uusintapainokselle ei ole koskaan syntynyt.
Lue myös: Tämä ysäritrendi saattoi näkyä sinunkin kylpyhuoneessasi – olitko jo unohtanut?
Karmeat kauhujutut ja -tarinat lasten ja nuorten kategoriassa
Noidan käsikirjan vinkit muun muassa vampyyrien tappamisesta, kummitusten karkottamisesta ja kuolleen lapsen rasvaa sisältävän taikaseoksen keittämisestä tuntuvat nykyaikuisen silmiin melko hurjilta. Silti teos ilmestyy edelleen suomennettujen lasten ja nuorten teosten kategoriassa.
– Sinänsä erilaiset kauhujutut ja -tarinat ovat osa kansanperinteitä, jotka eivät niin nopeasti muutu, vaan elävät vuosisatoja. Noidan käsikirjassa ne on koottu samoihin kansiin varsin ensyklopediamaisesti ja tiiviisti. Monet näistä samoista tarinoista tulevat eteemme yhä edelleen myös muissa medioissa ja tarinoissa, Tiuraniemi pohtii.
Katso myös: Tältä legendaarinen Suosikki-lehti näytti vuonna 1987! Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos olit nuori 1980-luvulla, Suosikki-lehti lienee sinulle tuttu!
Nettifoorumeilla moni muistelee aidosti pelänneensä kirjaa. Jopa yöunet saattoivat mennä sitä lukiessa. Silti ei voinut lopettaa: tarinat piti kahlata läpi.
– Kirjan teho perustui osaltaan siihen, että teos oli aika ainutlaatuinen siihen aikaan, kauhukirjoja lapsille oli todella vähän. Monilla ihmisillä on tarve saada jännitystä elämäänsä. Nykyisin muun muassa nettipelit, tv-sarjat ja monet muut tarinankerronnan muodot täyttävät tätä paikkaa.
Lue myös: Ihastuitko 20 vuotta sitten tähän muoti-ilmiöön? Sinua onnisti – millennium-trendi tekee nyt paluuta
"En usko, että nykyisenä visuaalisena maailmanaikana tämä pystyy enää traumatisoimaan kokonaista sukupolvea"
Kirjojen ikärajat ovat aina suosituksia. Myös lukijat ovat erilaisia: toiset sekä janoavat että kestävät jännitystä jo varsin nuorina, toiset eivät edes aikuisina.
– Uskon, että nykyinen suositus kirjasta lapsille ja nuorille sopivana on edelleen pätevä, vaikka tiedän kirjalla olevan suuri fanijoukko erityisesti aikuislukijoissa. En kuitenkaan usko, että nykyisenä visuaalisena maailmanaikana tämä pystyy enää traumatisoimaan kokonaista sukupolvea yhtä tehokkaasti kuin muutama vuosikymmen sitten. Videopelien vastaan kävelevät zombie-armeijat ja vampyyrirakkaustarinat ovat varmasti jo paaduttaneet nuoremmat sukupolvet.
Tiuraniemi itse on lukenut Noidan käsikirjan vasta aikuisena. Silti se oli oudolla tavalla tuttu jo lapsuudesta.
– Muistan itse lapsuudestani erityisesti ikonisen Noidan käsikirjan kannen, joka sai minut pysymään erossa sisällöstä! Sen sijaan tartuin Viisikoiden ja Agatha Christien dekkareiden ystävänä innokkaasti vierestä löytyneisiin Salapoliisin ja Vakoojan käsikirjaan.
Lue myös: Kerro syntymävuosikymmenesi ja me kerromme, mitä karkkeja rakastit lapsena – osuiko oikeaan?
Katso myös: Kävitkö koulua 1980-luvulla? Sitten muistat Jumppakärpäsen!
2:23
