Pihlajalinnan palvelukodeissa on Varsinais-Suomen alueella alettu arvioida asukkaiden sijoittamista palvelukoteihin aiempaa tarkemmin sen jälkeen, kun muistisairas vanhus pahoinpideltiin kuoliaaksi Setälänpihan tehostetun palveluasumisen yksikössä Liedossa.
Pihlajalinnan Varsinais-Suomen aluejohtaja Paula Arvilommi kuvailee MTV Uutisille tapausta äärimmäisen harvinaiseksi ja järkyttäväksi.
Ylen MOT kertoi tänään 76-vuotiaasta muistisairaasta Vuokosta, jonka palvelukodin toisen asukkaan epäillään pahoinpidelleen vakavasti. Vuokko menehtyi viikkoa myöhemmin vammoihinsa. MOT:n mukaan asukkaan aggressiivisuudesta tiedettiin jo ennen pahoinpitelyä. Poliisi, Valvira ja aluehallintovirasto selvittävät tapausta.
Lue myös: Yle: 76-vuotias muistisairas Vuokko pahoinpideltiin kuoliaaksi palvelukodissa – poliisi tutkii kuolemantuottamuksena, hoivakodilta vaadittu selvitystä
Arvilommin mukaan Pihlajalinna ei ole löytänyt omissa selvityksissään juurikaan selvästi korjaamisen tarpeessa olevia asioita. Yksikön hoitajamitoitus oli hänen mukaan kunnossa. Asukkaiden sijoittamispäätösten tekemiseen on kuitenkin lisätty apua asumisyksiköiden vastaaville henkilöille tapauksen jälkeen, Arvilommi kertoo.
Millaiset potilaat kuuluvat samaan yksikköön?
Tapaus on herättänyt kysymyksen eri tyyppistä tai erityistä hoitoa tarvitsevien asukkaiden sijoittamisesta samaan palveluyksikköön.
Arvilommin mukaan asiakkaiden sijoittamisesta eri palvelukoteihin päättävät kaupunkien ja kuntien sosiaalityöntekijät sekä palveluyksiköiden vastaavat henkilöt, jotka ovat yleensä sairaanhoitajia. Vuokon pahoinpitelytapauksessa Turun kaupunki oli sijoittanut sekä pahoinpidellyn ja että pahoinpitelijän Setälänpihan palveluyksikköön.
Arvilommi kertoo, että yksiköiden vastaavat henkilöt voivat nyt pyytää asukkaiden sijoituspäätöksissä apua vanhustenhoidon erikoislääkäriltä eli geriatrilta.
– Asukkaat ovat entistä huonompikuntoisia ja sairaampia tullessaan palveluyksiköihin. Sen takia yksiköiden vastaavat henkilöt voivat nyt tarvittaessa saada lääketieteellistä erityisosaamista hoitotyön osaamisen tueksi. He voivat yhdessä pohtia, onko henkilö oikea ihminen meille asumaan, Arvilommi sanoo.
Arvilommin mukaan käytäntö on otettu käyttöön ainakin Pihlajalinnan Varsinais-Suomen yksiköissä.
Kunta päättää jatkosta
Arvilommi muistuttaa, että erilaiset käytösongelmat ovat melko tavallisia hoivakotien asukkailla.
– Jos käy ilmi, että joko aggressiivisen käytöksen seurauksena tai muun hoidettavuuden takia asiakas ei näytäkään soveltuvan yksikköön, silloin keskustellaan kunnan kanssa.
Arvilommin mukaan hoitohenkilökuntaa voidaan lisätä yksikköön, kunnes kunta päättää jatkosta.
– Näin on tässäkin tapauksessa tehty.
Arvilommin mukaan kuntien kanssa olisi tehtävä nopeampia päätöksiä sijoituspäätöksen muuttamisesta, jos hoitoyksikössä huomataan, ettei asukas sinne sovellu.
– Jotta asukas ohjataan hoitoyksikköön, joka vastaa hänen tarpeitaan.
Arvilommi vahvistaa, että pahoinpitelystä epäilty asukas ei asu enää Setälänpihan yksikössä.
Riskitekijät kirjattava ylös
Mikäli asukas ei sovellukaan kyseiseen hoivakotiin, olisi Arvilommin mukaan tärkeää kirjata ylös syyt, sairaudet tai diagnoosit, jotta ne osattaisiin ottaa huomioon asiakkaiden sijoittamisessa.
– Toisaalta ei tällaisia tapauksia kovin usein tule eteen, eli yhteisiä tekijöitä ei välttämättä pysty löytämään, hän sanoo.
Arvilommi on itse vastannut tehostetun palveluasumisen yksiköistä vuoden ajan. Tuona aikana vastaavia pahoinpitelytilanteita ei ole tullut vastaan.