Validian työntekijät ja ex-päälliköt kertovat MTV:lle vaikeavammaisten kohtelusta ja avin vedättämisestä: "Valehtelin silmät päästäni ja tarjosin avin tädeille pullakahvit"

Pahasta henkilöstöpulasta huolimatta yrityksen johto käski yksikön päällikköjä ottamaan asukkaikseen lisää entistä enemmän hoitoa vaativia ihmisiä. Nyt Validia kertoo siirtyneensä uuteen järjestelmään, jossa asiakkaiden hoidossa tapahtuvia viiveitä ei seurata enää lainkaan.  

MTV:n selvitys paljastaa, että vammaispalveluja tuottava Validia on systemaattisesti ja pitkään pyrkinyt peittelemään ongelmia ja puutteita asukkaidensa hoidossa.

MTV on jututtanut seitsemää Validian entistä ja nykyistä työntekijää. Työntekijöistä neljä työskenteli lähihoitajina ja kolme yksikön päälliköinä. Toimitus on vahvistanut kaikkien henkilöiden työskennelleen tai työskentelevän Validian palveluksessa. He esiintyvät jutussa anonyymisti asioiden arkaluontoisuuden sekä nykyisten työtehtäviensä vuoksi. 

Juttua varten on luettu kaikki avin tarkastuskertomukset Validian yksiköistä vuodesta 2021 lähtien. Haastateltavat ovat toimittaneet kertomustensa tueksi valokuvia, sähköposteja ja videon.

Avin tarkastuskertomusten perusteella Validia on kärsinyt paikoin merkittävästäkin työvoimapulasta ainakin Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Pohjois-Karjalan alueilla.

Validialla on 50 palveluasumisen yksikköä, joissa asuu noin 1 200 vammaista.

Haastateltavien kertomusten ja aville tehtyjen epäkohtailmoitusten mukaan asiakkaiden hoidossa tapahtuu runsaasti viiveitä, koska henkilökunnan määrä on riittämätön asiakkaiden määrään ja tarpeisiin nähden. Haastateltavien mukaan henkilöstöpulaa ja sen aiheuttamia ongelmia peitellään antamalla avin pyytämiin selvityksiin tahallisesti epäselviä työvuorolistoja ja siivoamalla viiveitä pois raporteista.

Viiveet poistettiin joka viikko

Seitsemästä työntekijästä kuusi kertoi, että heitä on joko pyydetty tai käsketty muuttelemaan viiveitä. Yksikön päälliköt kertovat, että heille viiveiden poistaminen oli pakollinen työtehtävä ja se tuli tehdä joka viikko. MTV Uutiset on nähnyt, kun Validian työntekijä suorittaa tämän työtehtävän sekä erillisen valokuvasarjan toisen viiveen poistamisesta.

Anna ja Ville työskentelivät lähihoitajina Oulun Validia-talossa. He eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska pelkäävät työllistymismahdollisuuksiensa heikkenevän. Oulun yksikössä asuu noin 40 vaikeavammaista ihmistä.

Lue myös: Oulun Validia-talossa räikeitä puutteita vaikeavammaisten hoidossa: Asukas odotti suihkuun pääsyä 23 päivää – "Koko ajan uusia hoitajia, koska ei heillä kestä pää tätä"

Validialla on ollut käytössään oma laatukriteeri, jonka mittana he ovat seuranneet, kuinka paljon asiakkaille tulee yli tunnin odotusaikoja. Validia on käyttänyt Hilkka-järjestelmää, jonne hoitajat ovat kirjanneet asiakkaiden aamu- ja iltatoimet, ruokinnat, suihkutukset ja lääkkeenannot. Yli tunnin viiveestä hoidossa jää järjestelmään merkintä – ainakin hetkeksi.

– Niitä lukuja pystyy muokkaamaan tietokoneella. Esimiehet poistavat järjestelmästä hoitajien tekemiä merkintöjä viiveistä, jos ne ovat heidän mielestään turhia, Ville sanoo.

Iltavuoro jatkaa aamutoimia

Aamutoimien aikana asiakas autetaan sängystä, avustetaan vessaan, pestään alapää ja hampaat ja lopuksi päälle puetaan puhtaat vaatteet. Haastateltavat kertovat, että viiveitä on kierretty Hilkassa asetettavien aikaikkunoiden avulla. Esimerkiksi aamutoimiin on määritelty kolmen tunnin aikaikkuna. Mikäli viivästyminen alittaa tämän, viivettä ei katsota tapahtuneen. 

– On sanottu, että ellei kyseessä ole "todellinen viive" niin se pitää poistaa järjestelmästä. Esimerkiksi: jos on sovittu, että asiakkaalle tehdään aamutoimet kello 8 ja ehdit hoitaa ne vasta kello 11, niin viivästymistä ei merkitä, jos kyseessä on asukas, joka ei puhu eikä hälytä apua. Näistä älyttömyyksistä saisi kirjan, Ville kuvailee.

– Lisäksi on useita päiviä, että iltavuoro tulee töihin iltapäivällä ja aloittaa päivän aamutoimia tekemällä. Tiedän moniakin kertoja, kun asukas ei ole saanut aamupalaa lounaaseen mennessä, Anna kertoo. 

Tuntikausia kivuissa

Henkilöstöpulan takia vuoroihin on toisinaan ollut haastava saada aina lääkeluvallinen työntekijä. Koska lääkeluvallisia työntekijöitä on liian vähän, asiakkaiden tärkeätkin lääkkeet jaetaan toisinaan myöhässä.

Lähihoitajilla voi olla samassa työpaikassa eri oikeudet lääkkeiden antamisen suhteen. Ilman tarvittavaa lisäopiskelua lähihoitaja ei saa antaa esimerkiksi pääasiallisesti keskushermoston kautta vaikuttavia lääkeaineita.

– Usein on ollut tilanteita, kun vuorossa ei ole ketään, jolla olisi täydet lääkeluvat. Tiedän tilanteen, jossa asukas on ollut ilman voimakasta kipulääkettä monta tuntia ja kärsinyt kivuista, koska paikalla ei ole ollut hoitajaa, jolla olisi luvat antaa sitä, Anna sanoo.

"Haluaisin kuole"

Asukkailla on ranteissaan hälytysnapit, joilla voi kutsua apua. Anna kertoo kuulleensa muilta työkavereilta, että he ovat löytäneet hätääntyneinä ja itkeviä asiakkaita vuoteissaan odottamassa hoitajia.

– Vessaan ei ehditä auttaa, asukkaat joutuvat tekemään tarpeensa vaippoihin. Pyörätuolissa istuvat joutuvat ulostamaan vaippaan, Anna kertoo.

Ville puolestaan kertoo, että hoitajien puhelimeen on tullut viesti talon asukkaalta, jossa lukee: "Haluaisin kuole". Sama viesti oli lähetetty puolen tunnin aikana kolmesti. MTV Uutiset on nähnyt viestin.

Huonommin kommunikoivat hoidetaan huonommin

Validian asiakkaissa on aivo- ja liikuntavammaisia ihmisiä. Osalle heistä kommunikointi on vaikeaa. Hoitajat puolestaan eivät usein uskalla tehdä kanteluja aville, vaikka toiminta ei heidän mielestään olisi eettistä.

Villen ja Annan mukaan asiakkaita kohdellaan eriarvoisesti riippuen siitä, kuinka kykenevä asiakas on valittamaan ja puolustautumaan tai siitä, kuinka aktiivisia asiakkaan omaiset ovat vierailemaan ja tekemään valituksia epäkohdista. Hoitajia on kielletty kertomasta asiakkaiden omaisille henkilöstöpulasta.

Lue myös: Keva: Suomessa lähes 17 000 sairaanhoitajan vaje – hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa

– Ne kärsivät eniten, jotka eivät pysty puhumaan tai soittamaan kutsukelloa. Heitä makuutetaan sängyssä ja syötetään sänkyyn. Jos asukas valittaa tai omaiset valittavat, niihin reagoidaan vain, koska joku on tehnyt valituksen. Hän pääsee tavallaan sellaiseen erityisasemaan. Häntä käsketään hoitaa ensimmäisenä ja paremmin, Ville kertoo.

Validia on linjannut, ettei se toimita kunnille eikä aville asiakaskohtaisia odotusaikoja.

"Valehtelin silmät päästäni"

Ongelmista on tehty epäkohtailmoituksia valvovalle viranomaiselle eli aville. Avi on käynyt yksiköissä tarkastuskäynneillä ja on pyytänyt Validialta selvityksiä yksikön henkilöstötilanteesta ja asiakkaiden hoidon odotusajoista. Yritys saa useamman viikon aikaa toimittaa avin pyytämät tiedot. Kaikkien entisten yksikön päälliköiden mukaan selvityksissä lähetettyjä työvuorolistoja vääristeltiin.

Avin tarkastuskertomuksissa on toistuvasti kirjauksia, joissa tarkastaja ilmaisee, ettei ole saanut Validialta pyynnöistä huolimatta selkeää selvitystä siitä, missä määrin mitäkin työntekijöitä lasketaan mukaan hoivamitoitukseen.

– Sinne listoihin lasketaan sellaisetkin työntekijät, jotka eivät ole osallisina hoitotyöhön. Esimerkiksi toimistotyöntekijät, jotka eivät osallistu ollenkaan hoitamiseen ja sitten tukityöntekijät, jotka esimerkiksi voivat vain antaa asiakkaille ruoan, mutteivat osallistu muuhun hoitamiseen, Anna sanoo.

Kaikki entiset yksikön johtajat kertovat, että sovittuihin tarkastuskäynteihin valmistauduttiin ja ongelmat pyrittiin kätkemään. Yksi entinen yksikön johtaja kuvailee erästä avin käyntiä näin:

– Valehtelin ensin silmät päästäni ja tarjosin lopuksi avin tädeille pullakahvit.

Lue myös: Seura: Kehitysvammaisia lapsia ja nuoria on eristetty ja ylilääkitty Etevan yksiköissä – ulkoilukin karsittu minimiin

Validian johtotasolla on runsaasti kokemusta valvovien viranomaisten, eli Valviran ja avin toiminnasta. Nykyinen laatujohtaja Riikka Haahtela työskenteli aiemmin Länsi-Suomen avin ylitarkastajana. Hän toimittaa aville kaikki selvitykset, kuten työvuorolistat.

Validian nykyinen kehityspäällikkö Sari Vuorilampi puolestaan johti Validiaan kohdistunutta erityisvalvontaa 2020. Hänet palkattiin Validian johtotehtäviin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hän päätti Validiaan kohdistuvan erityisvalvonnan ja antoi firmalle puhtaat paperit.

Pätevyysvajetta

Annan ja Villen mukaan irtisanoutuneiden lähihoitajien ja sairaanhoitajien tilalle on Oulussa palkattu työntekijöitä, joilla ei ole välttämättä mitään alan koulutusta.

– Oppisopimushomman kautta homma on mennyt sellaiseksi, että sinne voidaan palkata vaikka putkimies. Oppisopimuksellakin olleita lähtee, kun ei perehdytetä kunnolla ja joutuvat työvoimaksi, sellaista ei saisi tehdä, Ville kuvailee.

Oulussa aamu- ja iltavuorossa olevien hoitajien määrä linjattiin pysyvästi pienemmäksi. Aamuvuoroissa on kaksi työntekijää vähemmän kuin aiemmin ja iltavuorossa yksi. Vajetta on paikkailtu myös opiskelijoilla, joita pidetään Annan ja Villen kertoman mukaan täysin työvoimana. Lähihoitajien työpareiksi laitetaan henkilöitä, joilla ei ole kokemusta tai edes alan koulutusta. Avin raporteissa on huomautuksia liian osaamattomasta henkilökunnasta ainakin Kontiolahdesta ja Tampereelta.

– Asukkaita on otettu lisää, vaikkei edellisiäkään ole saatu hoidettua. Puutteita yritettiin paikata sijaisilla, mutta tosi moni ei halunnut tulla, koska tiesivät, mikä siellä on tilanne, Anna sanoo.

"Asukkaat otetaan ensin, sitten keksitään mistä me ne hoitajat otetaan"

Joissakin yksiköissä avi on huomauttanut asiakasturvallisuuden vaarantuvan henkilöstöpulan takia. Validian henkilöstöpula on herättänyt huolta myös palveluja ostavien kuntien keskuudessa. Esimerkiksi Oulun kunta asetti Validia-talolle kiellon ottaa uusia asiakkaita ennen kuin työvuorotilanne saadaan kuntoon.

Entinen liiketoimintajohtaja käski yksikön johtajia ottamaan lisää asiakkaita sisään hoitajapulasta huolimatta. MTV Uutiset on saanut haltuunsa videon, jossa hän sanoo:

– Asukkaat otetaan ensin ja sitten me keksitään, mistä me ne hoitajat otetaan.

MTV Uutisilla on hallussa myös sähköposti, jonka entinen liiketoimintajohtaja lähetti VA-esimiehet postituslistalla oleville 22.5.2022. Lista sisältää ainakin kaikki 50 yksikön päällikköä. Sähköpostissa hän kirjoittaa henkilöstökulujen kasvaneen henkilöstön määrän vähenemisestä huolimatta ja ohjeistaa:

"Asukkaiden sisäänottoprosessin on oltava sujuvaa. Menetettyjen asukkaiden tilalle otetaan ensisijaisesti mahdollisimman hoidollisia asukkaita. Vältetään siis maksuluokan 1 asukkaita, jos muita vaihtoehtoja on. Aluepäällikkö vastaa ja viimekädessä päättää siitä, keitä asukkaita yksikköön otetaan asumaan."

Lue myös: Vammaisjärjestöt: Miksi viranomaiset saavat olla noudattamatta lakia? Moni vammainen saa palvelunsa vasta vuosien oikeusprosessien kautta: "Piittaamattomuutta!"

Validia laatii kunnan (nykyisin hyvinvointialueen) kanssa sopimuksen, jossa kunta ja Validia sopivat asiakkaiden hoidon yksityiskohdista. Validia voi laskuttaa kunnilta rahaa esimerkiksi sen perusteella mihin maksuluokkaan asiakas kuuluu. Vaikeammin vammaiset ja sairaammat asukkaat tarvitsevat enemmän hoivaa, joten Validia saa heistä myös enemmän rahaa. Pienen maksuluokan asukkaat ovat omatoimisempia, eivätkä vaadi paljoa avustamista. Vastaavasti suuremman maksuluokan asukkaat vaativat runsaasti hoitoa.

MTV Uutiset pyysi entiseltä liiketoimintajohtajalta haastattelua juttuun. Hän suostui ensin ja haastattelulle ehdittiin sopia ajankohta. Kaksi päivää myöhemmin hän ilmoitti lähtevänsä Validialta ja kieltäytyi haastattelusta.

Validia ei jatkossa aio seurata viiveitä lainkaan

Laatujohtaja ja vt. liiketoimintajohtaja Riikka Haahtela vastasi MTV:n kysymyksiin. 

Haahtela kiistää, että hoitajia olisi kielletty kertomasta asiakkaiden omaisille hoitajapulasta ja huomauttaa, että myös vammaisilla henkilöillä on oikeus yksityisyyteen. 

Lue myös: Onko maahanmuutto ratkaisu Suomen hoitajapulaan? – Darlene muutti Suomeen hoitotyön perässä

– Meillä ei ole yksikössä tällaista ohjetta. On yleisesti tiedossa, että sote-alalta puuttuu kymmeniä tuhansia hoitajia. Validialla on ohjeena, että läheisten kanssa keskustelut käydään pääsääntöisesti yksikön päällikön kanssa, jolla on kokonaiskäsitys asiakkaan asioista.

– Kaikista asioista ei myöskään voida puhua läheisille. Vammaisilla henkilöillä on itsemääräämisoikeus ja he päättävät itse omista asioistaan. Ympärivuorokautinen asuminen ei ole sairaalanomaista toimintaa. He asuvat omissa kodeissaan ja elävät elämäänsä kuten haluavat ja joskus on tilanteita, että he elävät hyvin eri tavalla kuin läheiset haluavat.  

Millaisia asioita otatte huomioon ennen kuin otatte yksikköön uuden asukkaan?

– Prosessi on hyvin selkeä. Yhdessä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa määritellään asiakkaalle sopiva asumismuoto ja palvelut, mitä tarvitaan. Asiakas ja sosiaalityöntekijä päättävät yhdessä lopullisen paikan.

Annoitte yksikön päälliköille ohjeen ottaa sisään kaikki mahdolliset asiakkaat ja mahdollisimman hoidollisia asiakkaita menetettyjen tilalle, onko tämä vastuullista toimintaa työvoimapulan keskellä?

– Meillähän ei ole mitään sellaista toimintamallia, että jollain tapaa valikoisimme itsellemme mieluisimmat asiakkaat. Joskus ei voida ottaa sisään asiakkaita juuri silloin, kun haluaisimme, koska meidän pitää saada palkattua aina ensin henkilöstö asukkaiden tarpeisiin.

Meillä on hallussa sähköposti, jossa tällainen ohjeistus annettiin kaikille yksikönjohtajille.

– Näin yhtäkkiä on mahdotonta ottaa kantaa tällaiseen yksityiskohtaan. En tiedä tällaisesta mitään. Minä en ole lähettänyt tällaista viestiä, joten on mahdotonta ottaa kantaa.

Aville tulleen epäkohtailmoituksen mukaan Validian johto on kieltänyt ottamasta vuokratyövoimaa. Miksi te olette kieltäneet työvoimapulan aikana yksikön päälliköitä ottamasta vuokratyövoimaa?

– Meillä ei ole eikä ole ollut kieltoa ottaa vuokratyövoimaa. Meillä on ollut ohje, että vuokratyövoimaa voi käyttää vain liiketoimintajohtajan luvalla. Äkillisissä poissaoloissa pyritään ensisijaisesti löytämään joko omasta tai muusta yhtiön yksiköstä korvaava työntekijä, joka tuntisi asukkaat ja toimintatavat. Vuokratyövoimaa käytetään yhtenä vaihtoehtona liiketoimintajohtajan harkinnan mukaan. Vuonna 2022 vuokratyövoimaa on käytetty joka kuukausi. Avin raportti ei varmasti perustu tämänhetkiseen tilanteeseen. Voin sanoa, ettei meillä nyt ole mitään sellaista ohjetta. Vaihtuvan vuokratyövoiman käyttö ei ole meidän eikä asukkaiden kannalta paras vaihtoehto ja siksi koitamme koko ajan löytää muita ratkaisuja.  Viimeisen viiden vuoden aikana vuokratyövoiman käyttömme on moninkertaistunut – pahimpana koronavuonna 2021 se oli jopa 15-kertaista.

Avi on useammalla paikkakunnalla ja useammassa yksikössä erikseen nostanut esille sen, että Validialta pyydetyt selvitykset ovat työvoiman suhteen ristiriitaisia, epäselviä tai puutteellisia. Osassa mainitaan, että sama ongelma on Validian kanssa jatkunut vuosia ja siitä on huomautettu. Miksi työvuorolistojen toimittaminen on teille haastavaa? 

– Näin yhtäkkiä on mahdotonta ottaa kantaa tällaiseen yksityiskohtaan, että olisi ollut jotain ongelmia pidemmän aikaa. Itse tiedän, että me työvuorojärjestelmästä tulostetaan tällä hetkellä suoraan ne raportit ja henkilöstötilanne on parantunut.

Selvityspyynnöt ovat olleet huomautuksista huolimatta epäselviä, miten tämä voi olla niin haastavaa kertoa selkeästi, etenkin kun sinulla itselläsi on tässä asiassa paljon kokemusta ja osaamista, kun olet itse ollut avilla töissä?

– Tämähän kuulostaa todella hurjalta ja toimintatapojemme vastaiselta toiminnalta eikä pidä paikkaansa.

Miltä osin tämä ei pidä paikkaansa?

– Me raportoimme aina viranomaisille asioita, mitkä on määritelty. Kuten työvuorolistat, me toimitamme ne suoraan sieltä työvuorojärjestelmästä. Avi ei anna päätöksiä, ellei se ole saanut riittäviä selvityksiä. Raporteissa todetaan tilanteen parantuneen, eikä aihetta lisäseurantaan ole ollut. 

Miten se on sitten voinut jäädä aville epäselväksi?

– No tietysti tärkeätähän on noudattaa niitä viranomaisten ohjeita. Valvira on tässä se valtakunnallinen toimija, joka ohjeistaa näissä asioissa ja meillä ei ole tässä mitään epäselvyyttä. Me noudatamme Valviran ohjeita ja nämä asiat on selvitetty.

Jo edellisessä haastattelussa kerroin kuulleeni entisiltä lähihoitajilta, että asiakkaiden hoidossa tapahtuneita viiveitä kaunistellaan. Kiistitte tämän. Vielä kerran: muokataanko viiveitä pois järjestelmästä?

– Meillähän ei ole sellaista raportointitapaa käytössä. Totesimme,  että aiemmin käytössä ollut tapa seurata palveluiden odotusaikoja ei ollut raportoinnin osalta luotettava eikä vastaa tämän päivän odotuksia. Olemme uudistaneet sitä tänä vuonna, emme seuraa niitä viiveitä kuten aikaisemmin. Olemme uudistaneet toimintatapaa osana laadunkehittämistyötä tämän vuoden aikana ja teemme uudistusta nyt koko ajan. Se otetaan kaikissa asumisyksiköissä käyttöön.

Onko tällaista (kaunistelua) joskus tehty?

– Vaikea tietysti sanoa asioista, jotka on varmaan tehty ennen kuin minä olen itse tullut Validialle. Mutta nyt meillä ei ole käytössä sellaista järjestelmää, jossa tämä olisi mahdollista.

Edellisen puhelinkeskustelumme jälkeen (helmikuussa) olen puhunut nyt useamman entisen tai nykyisen työntekijänne kanssa. He kaikki tunnustivat muokanneensa viiveitä. Heistä kolme oli yksikön päälliköitä, jotka kertoivat, että viiveiden muokkaaminen kuuluu viikoittain pakollisiin työtehtäviin.

– Kuten äsken kerroin, osana laadunkehittämistyötä ja omavalvontaa olemme uudistaneet tapaamme toimia ja mitata. Eli meillä ei ole siis sellaisia viiveitä, koska nyt emme seuraa niitä. Seuraamme töiden toteutumista. Pilotoimme tätä 2022 ja nyt se on meillä käytössä kaikissa yksiköissä. Se tuli porrastetusti käyttöön tässä tämän vuoden alussa.

Olen myös päässyt näkemään omin silmin, kun yksi teidän työntekijänne suoritti tämän työtehtävän.

– Meillä ei ole enää käytössä sellaista järjestelmää, että seuraisimme mitään viiveitä. Näin yhtäkkiä on mahdotonta ottaa kantaa tällaiseen yksityiskohtaan. Mikään laki tai viranomainen ei sellaista (viiveiden seuraamista) vaadi. Eivätkä muut toimijat ole sellaista käyttäneet, ja sen takia osana laadunkehittämistyötä uudistimme tapaamme toimia. Seuraamme palvelujen toteuttamista sähköisessä järjestelmän kautta niin, että meillä on näkyvyys ihan yhtiötasolla. Toimimme uudella tavalla, joten sellainen odotusaika tai viive raportoituu eri tavalla kutsujärjestelmiin. Emme seuraa sitä odotusaikaa, vaan palvelun toteutumista. Se on eri asia.

Mistä te sitten tiedätte, jos joku joutuu odottamaan vessaan pääsyä tai ruokaa?

– Meillä on osana laadunkehittämistyötä uudistettu tapaamme toimia. Sovimme asiakkaan kanssa etukäteen kaikki mahdolliset ennakkoon tiedossa olevat asiat. Asiakas voi tarvittaessa myös kutsua apua. Uudenlainen tapa toimia mahdollistaa sen, ettei asiakkaalle synny odotuksia. 

Millä te voitte taata, että ne palvelut toteutuvat ajallaan?

– Meillähän on sopimukset. Vammaisten asumispalvelut perustuu luottamuksellisiin ja yksityisiin sopimuksiin tilaajan ja asiakkaan kanssa ja niissä on määritelty, miten me toimitamme ja raportoimme asioista. Nyt suurin osa asioista sovitaan etukäteen ja kohdistetaan työt tietyille työntekijöille. Kaikkia töitä seurataan keskitetysti joka työvuorossa, jotta tiedämme että sovitut työt on tehty.

Seitsemän eri työntekijän mukaan niitä on poistettu ja yksi työntekijä näytti, kuinka niitä poistettiin vielä tämän vuoden alussa.

– Kuten aiemmin sanoin, totesimme, että aiemmin käytössä ollut tapa seurata palveluiden odotusaikoja ei ollut raportoinnin osalta luotettava eikä vastaa tämän päivän odotuksia.

Teki voittoa lähes kaksi miljoonaa

Valvira aloitti lokakuussa 2020 Validian toiminnasta valtakunnallisen erityisvalvonnan. Valvonta lopetettiin 1.12.2021. Valvonnan kohteena olivat muun muassa henkilöstön määrä, rakenne ja vastuut, lääkehoidon toteuttaminen, omavalvonnan kehittäminen sekä asiakkaiden palvelun odotusajat.

Vuonna 2021 Validian liiketulos oli 1 810 000 euroa. Validia on Invalidiliiton omistama yritys.

Lue myös: Neljäsosa toimintarajoitteisista ihmisistä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa

Vammaispalvelulaki ei edellytä Suomessa palvelujentuottajaa seuraamaan odotusaikoja tai aseta hoitajamitoitusta, kuten vanhuspalveluissa.

Vammaispalvelulain noudattamista valvovat hyvinvointialueet ja avi. Lähtökohtaisesti avi uskoo palveluntuottajan sanaan ja antamiin selvityksiin. Avi voi tarvittaessa myös pyytää palveluntuottajalta tarkennuksia annettuihin selvityksiin. Mikäli palveluntuottaja ei pyynnöistä huolimatta anna aville selkeää selvitystä, asia jää epäselväksi.

Lain mukaan asiakkaan pitää saada palveluntarvettaan vastaavaa palvelua ja yksiköiden tulee tuottaa lain ja luvan mukaista toimintaa. Yksityisellä puolella, kuten Validian tapauksessa, avi tai Valvira myöntää yksikölle toimiluvan, jossa määritellään, kuinka paljon henkilökuntaa yksikössä tulee vähintään olla.

Asiaan vaikuttaa asiakkaiden palveluntarve. Jos yksikön asiakaskunta muuttuu niin, että asiakkaiden palveluntarve on aiempaa suurempi, on palveluntuottajan velvollisuus reagoida itse tilanteeseen ja nostaa omatoimisesti henkilöstöresurssia.

Aiemmin myös kunnilla on ollut vastuu valvoa alueensa vammaispalveluyksiköitä. Hyvinvointialueet korvasivat kunnat vuoden alussa. Jatkossa vastuu valvontasektorista siirtyy avilta entistä enemmän hyvinvointialueille. Aluehallintovirasto valvoo toimialueellaan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antaa valvontaan liittyvää ohjausta.

Lue myös: Yli sadan tuhannen vammaisen palveluja määrittävä lakiuudistus horjuu eduskunnan aikapulassa

Hyvinvointialueet tekevät palveluntuottajan kanssa sopimuksen, jossa asetetaan ehdot ja säännöt sille, millaista palvelua hyvinvointialue edellyttää. Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja tekemiensä sopimusten noudattaminen. Hyvinvointialueen on järjestämisvastuunsa nojalla ohjattava ja valvottava yksityisiä palveluntuottajia

Hyvinvointialueet voivat tarvittaessa määrätä palveluntuottajalle esimerkiksi sakkoja, päättää olla sijoittamatta yksikköön uusia asiakkaita tai tai pitäytyä maksamasta palveluntuottajalle, mikäli he eivät toteuta hoitoa sopimuksessa määritetyllä tavalla.