Paleltuneita raajoja, lääkkeet jakamatta, vammainen unohdettu saunaan – Näin Invalidiliitto vastaa vammaispalveluista tehtyihin järkyttäviin kanteluihin: "Ydinsyy on henkilöstöpula"

MTV Uutiset uutisoi aiemmin Suomen Kuvalehden jutun pohjalta, että Terveydenhuollon valvontaviranomaisilla on käynnissä tarkastusoperaatio Invalidiliiton vammaispalveluissa useiden kantelujen ja epäkohtailmoitusten vuoksi.

Epäkohdat ovat rankkaa kuultavaa: kanteluissa on mainittu esimerkiksi vammaisten paleltuneita raajoja, lääkevirheitä ja puutteita hoitajien ammattitaidossa. Erään kantelijan mukaan hänen kävelykyvytön poikansa unohtui kuumaan saunaan, kun avustaja lähti auttamaan toista asukasta.

MTV Uutiset tavoitti Validia Asumisen toimitusjohtajan Päivi Harmaakorven kommentoimaan syytöksiä. 

Lue myös: SK: Suuri määrä kanteluja järkyttävistä laiminlyönneistä Invalidiliiton vammaispalveluissa

Hoitajapula vaivaa

Kanteluja on tehty useille tahoille: Valviralle, aluehallintoviranomaisille, kunnille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Miten tämä on mahdollista ja miksi virheitä on tapahtunut? 

– Tietysti tässä Suomen Kuvalehdessä oli kyse yksittäistapauksista. Valitettavasti niitä en voi yksityiskohtaisesti tietosuojan takia kommentoida, Harmaakorpi vastaa.

– Yleisellä tasolla asioihin puututaan aina ripeästi. On aina hyvin huolestuttavaa, jos hoitovirheitä esiintyy ja niihin suhtaudutaan meillä aina vakavasti, hän jatkaa. 

Harmaakorpi nostaa virheiden keskeiseksi syyksi koko Suomea vaivaavan lähihoitajien työvoimapulan. 

– Ydinsyy sille, että poikkeamia ja epäkohtia saattaa ilmetä, on vallitseva henkilöstöpula. Se ei kohdistu pelkästään meihin vaan koko Sote-alaan. Me yhteiskunnallisena yrityksenä olemme samaisen henkilöstösaatavuuden haasteen edessä. 

Onko teillä liian pieni hoitajamitoitus tällä hetkellä?

– Hoitajamitoitushan lähtee siitä, että kun yksikkö perustetaan, viranomaiselta haetaan yksikkökohtaista hoitajamitoitusta. Hoitajamitoitukseen kuitenkin reagoidaan kunkin asiakastarpeen mukaan.

– Etenkin äkilliseen sairaspoissaoloihin on ollut vaikeuksia saada sijaisia. Silloin hetkellisesti voi olla, ettei hoitajamitoitus toteudu.

Millainen hoitajamitoituksenne on pääsääntöisesti? Montako hoidettavaa teillä on yhtä hoidettavaa kohtaan?

– Hoitajamitoitus perustuu asiakkaiden hoitoisuuteen. Meillä on yksiköissä hyvin erilaisia mitoituksia.

– Alimmat mitoitukset ovat luokkaa 0,55 (noin kaksi potilasta per hoitaja) hyvin kevyen hoidon tarpeen asiakkaiden yksiköissä. Sitten on olemassa erittäin haasteellisten asiakkaiden yksiköitä, jolloin henkilöstömitoitus on yksi. Eli kutakin asiakasta kohtaan on yksi hoitajaa. Ne vaihtelevat.

Harmaakorpi sanoo, etteivät kaikki vammaiset tarvitse suinkaan jatkuvaa hoitoa.

Onko vammaispalveluihin vaikeampi saada hoitajaa kuin esimerkiksi vanhustenhoitoon?

– Työ on hyvin vaativaa. Se on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativaa. Arvostan siksi kovasti meillä työtä tekeviä hoitajia. Siinä tilanteessa täytyy olla kutsumus siihen työhön. Varmaan keveämpiäkin töitä voi lähihoitaja voi löytää.

Hoitajilla on työntekijän markkinat

Harmaakorven mukaan hoitoalalla on tällä hetkellä työntekijän markkinat. Se luo hänen mukaansa haasteita työnantajille.

– Lähihoitajilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia työtehtäviä ja työsuuntautumisia erilaisissa yrityksissä.

– Työtehtävien kokeilu on ihan luonnollista, kun työntekijällä on nyt siihen mahdollisuus. Se tuo kuitenkin omat haasteet työnantajalle, nimenomaan työtehtäviin perehdytyksen ja yksikön vakauden suhteen.

Harmaakorven mukaan näistä syistä joissakin isoissa yksiköissä ei esimerkiksi aina voida perehdyttää uutta hoitajaa yksityiskohtaisesti jokaisen asiakkaan henkilökohtaisiin tarpeisiin, vaikka perehdytys olisi muuten kattava.

Harmaakorven mukan Validia Asuminen pyrkii kanteiluista huolimatta rakentamaan luottamusta toimintaan kuuntelemalla asiakkaita ja erityisesti viranomaisia.

– Lähtökohta on se, että tähän työhön ja toimintaan suhtaudutaan vakavasti. Meillä on pitkä historia vammaispalveluiden tuottamisessa.