Sulkavalaiset Kari Auvinen ja Antti Qvintus löysivät viime viikolla vanhan ruotsalaisen kuparirahakätkön Auvisen omistaman Repolan tilan pellosta Sulkavan Väätälänmäellä. Suuressa kätkössä oli yli 2300 kuparikolikkoa. Samalta paikalta oli löytynyt rahakätkö jo vuonna 1907.
– Isäni kertoi, että edelliset omistajat löysivät pellosta rahakätkön yli sata vuotta sitten. Otimme metallipaljastimen ja menimme kaverin kanssa katsomaan, löytyykö rahoja lisää. Osasimme isän kertomuksen perusteella mennä suunnilleen oikealle paikalle ja suhteellisen nopeasti ne löytyivät, varmaan muutaman metrin päästä edellisen kätkön löytöpaikasta. Siinä oli pieni palanen tuohivakkaakin vielä jäljellä, Auvinen kertoo.
Rahat löytyivät 40-50 senttimetrin syvyydestä. Löytö oli miehille suuri yllätys.
– Emme voineet kuvitella, että samasta paikasta löytyisi rahakätkö. Ajattelimme, että joitain yksittäisiä kolikoita löytyisi.
Auvisen isä oli saanut tietää edellisestä rahalöydöstä, kun tilan edellinen omistaja oli käynyt vierailulla 1950-luvulla. Auvisen suku on hankkinut Repolan tilan omistukseensa vuonna 1913.
Qvintus on harrastanut etsintää metallinpaljastimen avulla jo pitkään. Miehet ovat vanhoja ystäviä ja molemmat asuvat Sulkavalla.
Kolikot haudattu 1700-luvulta
Rahat on luultavasti haudattu paikalle 1770-luvun lopulla. Näin arvioi Savonlinnan maakuntamuseon arkeologi Martti Koponen, jonka miehet soittivat paikalle löytönsä jälkeen.
– Koponen kysyi, paljonko rahoja on. Sanoin, että emme ole punninneet, mutta on niitä ainakin 30 kiloa. Niitä taisi olla lopulta tuplat, Auvinen naurahtaa.
Miehet laskivat löytämänsä kolikot, mutta eivät erottaneet toisiinsa liimaantuneita kolikoita. Siksi niiden kokonaismäärä nousee Auvisen arvion mukaan vielä joillakin kymmenillä.
– Niitä oli siinä mukava sankoon kauhoa.
Kolikoista noin 1400 oli kahden äyrin ja 860 yhden äyrin kolikoita. Rahat olivat käytössä kuluneita, mutta muuten hyvin säilyneitä. Kolikoiden tarkkoja lyöntivuosia selvitetään parhaillaan.
Auvinen arvelee, että paikalla on ollut aiemmin ehkä rakennuksia. Hän on tutkinut Sulkavan karttaa 1700-luvun sotilaskarttoja sisältävästä Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 -teoksesta. Teoksessa paikalla näkyy rakennuksia, mutta kartan tarkkuus ei ole täyttä varmuutta. Löytöpaikalla ei näy jäänteitä rakennuksen perustuksista.
Sijoituspaikasta ei vielä tietoa
1700-luvun kuparikolikot ovat Suomessa yleisiä, ja tällaisia kätköjä on löytynyt Suomesta satoja. Siksi löydön rahallinen arvo ei ole suuri.
– Se on vähän kuin kalassa olisi ja saisi ison kalan, Auvinen vertaa.
Kolikot ovat tällä hetkellä Savonlinnan maakuntamuseon hallussa.
Rahojen tulevaisuuden sijoituspaikasta ei vielä ole tietoa. Edellinen samasta pellosta löytynyt rahakätkö on nykyään Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.
Auvinen toivoo, että kolikot jäisivät Etelä-Savoon.
– Kansallismuseossa on jo yhdet rahat Repolan pellosta. Toivoisin, että vaikka Sulkavan kunnantalolta löytyisi joku vitriini, jossa on riittävän vankat jalat. En tiedä, ottaako kunta tällaista lahjoitusta vastaan. En ole vielä kysynyt, Auvinen kertoo.