YK-maat kokoontuvat seuraavan kerran muovisopimusneuvotteluihin Kanadan Ottawassa huhtikuussa ja sen jälkeen Etelä-Korean Busanissa marraskuussa.
Marraskuussa pitäisi jo saavuttaa yhteisymmärrys sopimuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä.
– On mahdollista vielä saavuttaa muovisopimus tänä vuonna. Aikapaine yleensä kirittää tahtotilaa, sanoo Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä STT:lle.
– Yhteisymmärrykseen voidaan lopulta edetä nopeastikin. Viimeksi Nairobissa marraskuussa oli käsittelyssä ensimmäinen tekstiluonnos, mikä on tärkeä askel kohti konkreettista yhteisymmärryksen löytämistä, Toikka kertoo.
Kansainvälisen muovisopimuksen kunnianhimoinen päämäärä on vähentää tuntuvasti muovijätteen syntymistä, lisätä kierrätystä sekä lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen myös muovijätteen vastaanottajamaissa.
"Syytä toiveikkuuteen"
Turkin kaltaisilla mailla on siis syytä toiveikkuuteen, vaikka Toikan mukaan sopimus ei täysin lopettaisi muovinvientiä Turkkiin, ellei Turkki itse päättäisi luopua siitä.
– Jos muovin kulutus vähenisi ja kierrätys lisääntyisi, ja me tuottaisimme vähemmän jätettä, kuormitus ympäristölle ja yhteiskunnalle vähenisi. Muovijätteen vastaanottajamaat kuten Turkki voisivat kehittää jätteenkierrätyslaitoksiaan asianmukaisemmiksi, ja Turkin kaltaisiin vastaanottajamaihin päätyvä jätteen määrä vähenisi, Toikka arvioi sopimuksen vaikutuksia tulevaisuudessa.
Gözde Sevinc Turkin Greenpeace-järjestöstä sanoo järjestön keskittyvän nyt kampanjoimaan sen puolesta, että kansainvälinen muovisopimus saadaan solmituksi ja että Turkin kaltaiset maat huomioidaan.
– Sopimus on erityisen tärkeä meidän kannaltamme. Vaikka siinä ei nimettäisikään juuri Turkkia, toivomme, että se lopulta toisi läpinäkyvyyttä muovijätekauppaan ja sitovat säännöt muovituotteiden valmistukselle ja käytölle. Jos niin käy ja sääntöjä noudatetaan, lopettaa se ennen pitkää myös muovijätteen tuonnin Turkkiin, Sevinc toivoo.