Syyttäjät vaativat marjayhtiö Polarican entiselle toimitusjohtajalle vuosien vankeusrangaistusta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Syytettynä on myös tämän thaimaalainen liikekumppani.
Syyttäjät vaativat marja-alan yhtiö Polarica Marjahankinta Oy:n entiselle toimitusjohtajalle Jukka Kristolle vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Laaja ihmiskauppaoikeudenkäynti alkoi tänään Lapin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla.
Syytettynä on myös Kriston thaimaalainen liikekumppani. Naisellekin vaaditaan vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Lue myös: Näin marjanpoimijat kertoivat karusta ruokatilanteestaan – asiantuntijan mukaan lohenpääkeitto sopi "alimmista alimmille"
Syyttäjien haastehakemuksen mukaan Kristo ja nainen värväsivät uhrit Thaimaasta Suomeen, kuljettivat, vastaanottivat sekä majoittivat uhrit vuokraamiinsa majoitustiloihin ja ottivat uhrit määräysvaltaansa saattaakseen nämä luonnonmarjojen keräämistä sisältävään pakkotyöhön ja muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.
Molemmat syytetyt kiistävät syyllisyytensä.
– Kysymys on poikkeuksellisesta ja vakavasta rikosasiasta. Arvioitavana oleva rikostunnusmerkistö on vaikeasti tulkittavissa. Syyte on kiistetty, koska tunnusmerkistössä tarkoitettua rikosta ei ole tapahtunut, sanoo tiedotteessa Kriston ja Polarica Marjanhankinta Oy:n asianajaja Kai Kotiranta.
Tiedotteen mukaan Kristo ja marjayritys eivät anna kommentteja asiasta.
Lainaa jo koulutustilaisuutta varten
Syyttäjien mukaan Kristo ja tämän thaimaalainen liikekumppani värväsivät kevättalvella 2022 uhrit marjanpoimintaan. Poimijoille järjestettiin Thaimaassa koulutustilaisuus, jossa heille kerrottiin marjanpoiminnasta ja he allekirjoittivat tätä koskevat sopimukset. Myös Thaimaan työvoimaviranomainen järjesti Thaimaassa koulutuksen, jossa tuotiin esiin Suomen olosuhteita.
– Asianomistajat ovat koulutustilaisuuden yhteydessä allekirjoittaneet toimintaan liittyviä sopimuksia, joilla heidät on sitoutettu poimintaan, velkasuhteisiin ja toistensa lainojen takaajiksi. Asianomistajat ovat myös joutuneet ottamaan lainaa koulutustilaisuuksiin menemistä varten Thaimaassa, haastehakemuksessa sanotaan.
Lue myös: Ruokana lohenpääkeittoa – ex-toimitusjohtajaa syytetään 77 törkeästä ihmiskaupasta
Uhrit kuljetettiin haastehakemuksen mukaan lentokoneella Thaimaasta Suomeen eri saapumiserissä heinäkuussa 2022. Lentokentiltä heidät vietiin linja-autoilla eri paikkakunnille ja leireille.
Syyttäjien mukaan leirin johtajat tai leirin henkilökunta keräsivät uhrien passit ja paluulentoliput pois pian leirille saapumisen jälkeen.
– Suostumus passin luovuttamiseen on kirjattu valmiiksi asianomistajien allekirjoittamaan sopimukseen, eikä tästä ole voinut erikseen kieltäytyä, haastehakemuksessa sanotaan.
Syyttäjien mukaan uhrit eivät myöskään pystyneet lähtemään takaisin kotimaahansa kesken poimintakauden, koska näiden olisi täytynyt maksaa paluulipun muutoksesta aiheutuvat kustannukset sekä jäljellä ollut velka.
Syyttäjien mukaan uhrien ja syytettyjen yritysten välillä ei ollut työsopimusta, vaan poiminta perustui jokaisenoikeuteen.
Lue myös: Marja-alan ihmiskauppavyyhti on johtanut korruptiotutkintaan Thaimaassa
Suurin osa uhreista oli syyttäjien mukaan ensikertalaisia Suomessa, heidän koulutuksensa pääosin peruskoulutasoa, osan lukutaito heikko ja tulotaso matala tai keskitasoa. Uhreilla oli syyttäjien mukaan Suomeen tullessaan vain vähäinen määrä käyttövaroja.
Syyttäjät: Thaimaan työministeriö vaati lahjusrahaa
Haastehakemuksen mukaan uhrien matkakustannukset järjestelykuluineen olivat noin 1 355 euroa poimijalta.
– Thaimaan työministeriö on vaatinut kaikilta Suomeen lähteneiltä marjanpoimijoilta 2 000–3 000 THB eli noin 56–83 euroa lahjusrahaa, jonka vastaajat ovat veloittaneet asianomistajilta heidän tietämättään lentolipun hinnan yhteydessä, syyttäjät sanovat.
Lue myös: Syyttäjä: Thaipoimijat joutuivat työskentelemään lähes kellon ympäri, ruoaksi lohenpääkeittoa – marjapomolle vaaditaan vankeutta
Syyttäjien mukaan uhrien täytyi rahoittaa järjestelykuluista itse lähes 300 euroa lainaamalla sukulaisilta tai pankista tai ottamalla lainan Kriston thaimaalaiselta liikekumppanilta. Syyttäjien mukaan Kristo tai Polarica rahoitti jäljelle jääneen osuuden, noin 1 112 euroa.
Näin ollen uhreille muodostui jo ennen Suomeen tuloa velkasuhde vastaajien yhtiöihin, syyttäjät katsovat.
Vyölaukku pakollinen ostos
Syyttäjien mukaan syytetyt perivät uhreilta päivittäisinä kuluina kahdeksan euroa ruuasta, noin 10 euroa autojen vuokrasta ja majoituksesta 8,5–12 euroa. Puhelimen sim-kortista veloitettiin noin 50 euroa, vyölaukusta yhdeksän euroa, hyttyspäähineestä kaksi euroa, saippuapussista ja lapiosta kaksi euroa. Syyttäjien mukaan näiden ostaminen oli pakollista.
Haastehakemuksen mukaan uhrit joutuivat poimimaan marjoja varhaisesta aamusta iltamyöhään ilman vapaapäiviä. Osa uhreista joutui syyttäjien mukaan poimimaan marjoja myös sairaana. Lepoaika jäi osalla muutamaan tuntiin yössä.
Syyttäjien mukaan uhreja ei opastettu marjametsien löytämiseksi. Poimijat ajoivat autoilla päivän aikana pitkiä matkoja, ja heidän autojensa sijaintia seurattiin gps-laitteilla.
– Opastuksen puuttuessa asianomistajat ovat joutuneet ajamaan pitkiä matkoja hyviä marjapaikkoja etsiessään, mikä on lisännyt heidän polttoainekustannuksiaan ja vähentänyt poimintatulosta.
Lue myös: Toisen marjayhtiön tutkinta paljastaa: TEMin hallitusneuvoksen lahjojaksi epäillään Polarican ex-toimitusjohtajaa Jukka Kristoa
Syyttäjien mukaan leirien johtajat jakoivat leireillä poimijoille käteistä rahaa noin 10 päivän välein. Kyseisellä rahalla poimijat joutuivat maksamaan kaikki autojen polttoainekustannukset marjapaikoille ja leirien siirtymisten välillä.
Ennakkoon maksettu käteinen raha vähennettiin syyttäjien mukaan uhrien marjanpoimintatuloksesta.
– Asianomistajat ovat olleet velkavankeudessa. He ovat olleet tulotasoonsa nähden merkittävästi velkaantuneita ennen Suomeen saapumista, syyttäjät katsovat.
Leirinjohtaja punnitsi marjat mukaan poimintapäivän päätteeksi punnituspaikoilla, haastehakemuksessa kerrotaan. Punnituspaikalla marjat siirrettiin laatikoihin, jotka nostettiin vaa'alle. Syyttäjien mukaan punnitustuloksesta vähennetty laatikoiden paino laskettiin yläkanttiin. Lisäksi Polarican poimijoille maksama kilohinta oli eri kuin koulutuksessa oli kerrottu, haastehakemuksessa sanotaan.
Kahdeksalla eurolla syömäkelvotonta ruokaa
Osa leireistä oli syyttäjien mukaan asuinkelvottomia eivätkä rakennukset täyttäneet terveydensuojelulain vaatimuksia. Osassa leireistä majoitustilat olivat puolestaan ahtaat, peseytymismahdollisuudet rajalliset eikä lämmintä vettä ollut riittävästi kaikille. Myöskään WC-tiloja ei syyttäjien mukaan ollut riittävästi leirin henkilömäärään nähden.
Syyttäjien mukaan päivittäiseen kahdeksan euron ruokamaksuun kuului kolme ateriaa päivässä. Päivän ruuaksi tarkoitettu ateria haettiin leirin kokilta aamulla ennen metsään lähtemistä, haastehakemuksessa sanotaan.
Ruoka oli tehty aamulla tai edellisenä päivänä ja säilötty suuriin ämpäreihin. Metsässä ruoka ehti jäähtyä ja hyytelöityä, syyttäjät katsovat.
– Ruoka on toisinaan ollut raakaa tai muuten pilaantunutta ja usein syömäkelvotonta. Poimijoita on kielletty tekemästä avotulta, eikä poimijoille ole jaettu tarvikkeita ruoan lämmittämistä varten.
Lue myös: Marja-alan yhtiön ihmiskauppatutkinta laajenee – epäilyjä törkeästä ihmiskaupasta kahdella marjanpoimintakaudella
Poimijoille on tarjottu ruoaksi muun muassa lohenpäistä tehtyä keittoa. Kalanpäitä on syyttäjien mukaan laskettu aterialle yksi poimijaa kohden. Syyttäjien mukaan valtaosa Suomeen tuotetuista lohenpäistä menee eläinruokatehtaiden raaka-aineiksi.
Ruoasta on peritty haastehakemuksen mukaan koko kauden aikana poimijasta riippuen noin 500–600 euroa.
9:39
Onko marjakesä pilalla? – Ihmiskauppaepäilyjä ja viisumit jäihin