Analyysi: Rokotusjärjestyksessä muhii ikävä riita, kun jonon kärkeen on tunkua ja lääketieteelliset perustelut törmäävät tunteiden kanssa

Koronarintamalta on kuulunut viime aikoina myös hyviä uutisia: rokotukset etenevät. Suomi päässee kevään aikana siihen tilanteeseen, että riskiryhmät sekä koronapotilaiden hoitohenkilökunta ovat rokotukset saaneet.

Seuraavaksi alkaakin armoton vääntö siitä, pannaanko joitakin alueita tai ammattiryhmiä rokotusjonon kärkeen.

Tätä Pandoran lipasta on jo nykäisty raolleen, kun esillä on ollut useitakin ehdotuksia siitä, miten rokotuksissa kannattaisi edetä.

Huoltovarmuuskeskus ehdotti MTV Uutisten haastattelussa helmikuun lopussa, että esimerkiksi vesihuollon, lämpöhuollon, energiahuollon ja maksuliikennejärjestelmien parissa työskentelevät saisivat rokotuksen ensimmäisenä. Huoltovarmuuden kannalta perusteltu ehdotus.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän mukaan koronarokotusten painottamista alueellisesti olisi harkittava. Ryhmä suosittelee, että rokotteiden jakelussa otettaisiin huomioon väestön määrän lisäksi tautitilanne eri alueilla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi nopeampia rokotuksia maahanmuuttajien suosimilla asuinalueilla pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Eli alueilla, joissa rajoituksia on ollut hankala noudattaa tai niitä eivät ole kaikki viitsineet noudattaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa rokotusjärjestyksen muuttamista mahdollisena sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Pääministeri nosti yhdeksi mahdollisuudeksi myös esimerkiksi opettajien rokottamisen.

Esillä on jo siis useita ammattiryhmiä, joiden rokottamiselle on omat perusteensa.

Odotettavissa on, että yhä useampi ala aktivoituu lähiviikkoina. Hoitoalan ja opettajien lisäksi jonon kärkeen voisi kuvitella esimerkiksi poliiseja sekä pelastusalaa.

Lääketieteen asiantuntijat puolestaan perustelevat sitä, miksi pääkaupunkiseudun korona-alueita olisi otettava jonon kärkeen. Onnistuneella kohdentamisella sairaalahoidon tarve vähenisi nopeammin ja sillä myös ehkäistäisiin taudin leviämistä ja koronakuolemia.

Päättäjiä ei todellakaan käy kateeksi, koska kaikkia ei pystytä miellyttämään. Suvivirren sijasta keväällä voivat raikua rokotusjärjestykseen tuohtuneiden valitusvirret.

Lue myös: Muuttuuko rokotusjärjestys? Nämä sairaanhoitopiirit kuuluisivat piikkien uusjaon voittajiin ja häviäjiin

Pääkaupungin suosiminen poliittisesti hankalaa

Poliittisesti esimerkiksi pääkaupunkiseutua on hankala asettaa etusijalle, vaikka sille on lääketieteellisiä perusteita.

Ranuan raitilla päättäjille ei heru kiitosta, jos maaseudulla joudutaan omia rokotteita odottamaan pidempään helsinkiläisten takia.

Perussuomalaiset käyttäisi kuntavaaleissa lyömäaseena sellaista spinnausta, että hallituspuolueet ”palkitsisivat” maahanmuuttajia muun Suomen kustannuksella. Hallituspuolueiden perustelut lääketieteellisistä syistä voisivat hukkua koronaväsymyksen voimistamaan tunnereaktioon.

Turhautuminen rajoituksiin ja koronakurjuuteen on kasvanut, ja monet odottavat rokotteen tuomaa vapautta. Viikkojenkin viive voisi käydä ymmärryksen ja hermojen päälle.

Maaseudun äänistä kamppailevalle keskustalle tilanne olisi pahin, jos omilla rintamailla pitäisi kertoa, että ”varrotkaa vähäsen, hoidetaan helsinkiläiset ensin”.

Tulevaan päätökseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon alueellinen tai ammatillinen suosiminen hidastaisi koko maan rokotuksia. Toistaiseksi on arvioitu, että rokotuksia jaetaan joka puolella Suomea, vaikka joitakin alueita suosittaisiin massarokotusvaiheessa. Olisi hyvä, jos rokotemäärät tähän riittävät.

Hallitukselle voikin näyttää houkuttelevalta se ratkaisu, että massarokotukset hoidetaan ilman erityistä kohdentamista jokaisessa maakunnassa.

Tämän ratkaisun puolesta puhuisi se, että ilman kohdentamista tehtävät rokotukset ovat nopeimpia, kunhan rokotteita riittää. Prosessi hidastuu, jos ihmisiä lähdetään erikseen poimimaan.

Mitä nopeammin rokotetaan, sitä nopeammin päästään taas harrastuksiin, kapakkaan, teatteriin, konserttiin ja kyläilemään. Tässäkin on oma täkynsä, mutta hallituksen on hankala kävellä lääketieteen asiantuntijoiden yli, jos he esittävät joidenkin alueiden suosimista.

Rokottamisen pitäisi yhä olla enemmän lääketiedettä kuin politiikkaa.

Toivoa sopii, että asiantuntijoilla on esittää vankat ja pitävät perustelut rokotusjärjestykselle. Hyvät perustelut eivät ole itsestäänselvyys, sillä koronatilanteiden ennakointi on pandemian aikana ollut vaikeata jopa huippuammattilaisille, kun tietoa on rajoitetusti.

Onko tietoa riittävästi?

Koronaan liittyvän päätöksenteon vaikeudesta kertoo se, että Astra Zenecan rokote pantiin Suomessa perjantaina viikon mittaiselle jäähylle varotoimena.

Euroopan lääkevirasto EMA:n torstainen linjaus rokotteen turvallisuudesta ei riittänyt, kun Suomessa todettiin kaksi aivolaskimotukosta rokotteen saaneilla.

Rokotepäätöksestä näkyy se, kuinka sumuisessa tilanteessa koronapäätöksiä joudutaan yhä tekemään. Taudista ja sen rokotteista tiedetään edelleen sen verran vähän, ettei lääketieteen asiantuntijoilla ole aina ihan varmaa tietoa, miten tulisi menetellä. Tarvitaan aikalisä ja enemmän tiedon murusia.

Tietoa kerätään parhaillaan myös rokotejärjestyksestä päättämistä varten.

– Arvioimme yhdenvertaisuutta ja kuulemme kuntien ja sairaanhoitopiirien näkemystä ennen kuin THL antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa rokotejärjestyksestä, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa.

Nopeita muutoksia rokottamiseen ei ole tulossa.

– Suomeen saapuneet rokotteet on kiinnitetty useiksi viikoiksi eteenpäin, Puumalainen kertoi.

Lue myös: Jos saat näitä voimakkaita oireita yli 3 päivää koronarokotteen jälkeen, hakeudu heti hoitoon