Tällainen mies Lahdessa riehunut Aleksandr Bolshunov todellisuudessa on – Matti Heikkisellä lämmin muisto "jäänmurtajan" herkästä puolesta

Jäänmurtaja. Sellaisena uransa keväällä 2019 lopettanut maailmanmestari Matti Heikkinen muistaa venäläistähti Aleksandr Bolshunovin. Heikkisen ja Bolshunovin viimeinen kohtaaminen ladulla ajoittui vuoden 2019 Seefeldin MM-kilpailujen viestiin ja sen kolmannelle osuudelle. Kamppailua kunniasta kävivät Bolshunov, Heikkinen ja Norjan Sjur Röthe.

– Siitä muistan vain, että hänellä oli sellainen jäänmurtajamainen tapa edetä. Se perusvauhti ei näytä välttämätä silmään niin kovalta, mutta se teho, jota hän tuottaa hiihtäessään on suuri ja se vie vielä eteenpäin oikeaan suuntaan. Vaikuttava tapa hiihtää, Heikkinen sanoo MTV Urheilulle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Voittoon asti jäänmurtajan veto ei vielä tuolloin riittänyt, sillä Johannes Hösflot Kläbo ankkuroi Norjan voittoon 39 sekuntia ennen Venäjää. Suomen kohtalona oli jäädä neljänneksi Ranskan jälkeen.

Bolshunov lähti MM-Seefedistä neljän hopeamitalin kanssa.

Itseluottamus rautaa

Bolshunovin nousu aikuisten sarjan huipulle on ollut nopea, mutta vielä vuoden 2016 nuorten MM-kisoissa hän jäi muiden jalkoihin. Sprintissä Bolshunov jäi sijalle 17, kymmenen kilometrin perinteiseltä ja 15 kilometrin vapalta lohkesivat sijat 11 ja 8.

Perinteisen kympillä sijalle 7 hiihtänyt ja Bolshunovin 15 sekunnilla lyönyt Lauri Gummerus ei tuolloin juuri kiinnittänyt huomiota venäläiseen. Hankittu Bolshunovin päänahka on hymyilyttänyt vasta oman uran päättymisen jälkeen.

LUE MYÖS: ”Avoladun taklaus” – Iivo Niskanen repi jo huumoria Aleksandr Bolshunovin törkytempusta

Venäläinen ei vielä kuulunut lajin supertähtien joukkoon. Voiton kilpailussa vei Norjan Johannes Hösflot Kläbo. Gummerus muistelee kaikkien venäläisten vetäneen kilpailun alakanttiin.

– Lähtökohtaisesti Bolshunov oli rankingissa kovempi kuin minä, mutta ei hän ollut itselleni kovin tuttu nimi, Gummerus sanoo.

– Varmasti hän on ollut sillonkin jo hyvässä kunnossa, mutta siitä hän on pompannut sitten hirveän ison askeleen eteenpäin. Seuraavana vuonna nimi pomppasi enemmän silmille.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Gummerus muistaa oikein. Vuosi 2017 oli Bolshunoville todellinen läpimurtovuosi.

Helmikuussa käydyissä alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa Yhdysvalloissa venäläinen tyhjensi palkintopöydän. Bolshunovin kanssa samaa ikäluokkaa oleva Suomen maajoukkuehiihtäjä Markus Vuorela seurasi aitiopaikalta venäläistähden syttymistä. 

– Sieltä jäi mieleen, että tulostaulun keulalle on vähän matkaa, Vuorela toteaa.

Erityisesti Vuorela muistaa Bolshunovin jo tuolloin äärimmäisen kovaksi kehittyneen itseluottamuksen. Ominaisuuden, josta venäläinen yhä tunnetaan.

LUE MYÖS: Joni Mäki paljasti: psyykkasi Aleksandr Bolshunovia kisan aikana, sai matkamuiston hurjasta rähinästä – venäläistähden raivo purkautui maalissa

Sprintin karsinnassa sijalle 12 hiihtänyt Vuorela pyrki horjuttaman kilpakumppaneitaan erävaiheen ensimmäisessä hiihdossa kovalla alkuvauhdilla. Bolshunov ei horjunut.

– Oli kova itseluottamus kaverilla silloinkin. Pääsin vähän irtikin. Hän ei hötkyillyt, vaan lähti lopussa hiihtämään ja voitti erän. Itse hyydyin loppusuoralla kolmanneksi. 

Bolshunov jäi lopulta sprintissä hopealle, mutta kuittasi samoissa kisoissa mestaruuden 15 kilometrin vapaan kilpailussa ja 30 kilometrin yhdistelmäkilpailussa.

Yhdistelmäkilpailussa leikittelyllekin jäi aikaa. Bolshunov, Aleksei Tshervotkin ja Denis Spitsov tulivat maaliin yhdessä ja venyttivät mononsa samanaikaisesti maaliviivan yli. Bolshunov voitti kaksi kymmenystä ennen Tshervotkinia ja puoli sekuntia ennen Spitsovia.

– Olivat aika ylivoimasia silloin nuorten MM-kisoissa, Vuorela muistaa.

Nuorena suoraan huipulle

Bolshunov debytoi maailmancupissa vielä keväällä 2017, mutta suurta menestystä aikuisten sarjassa alkoi tulla seuraavana syksynä.

Bolshunov voitti kaudella 2017–2018 ensimmäiset maailmancupin osakilpailunsa ja voitti Pyeongchangin olympialaisissa kolme hopeaa ja yhden pronssin.

– Kyllähän hän nuorella iällä ja nopeasti on nousut maailman kärkeen. On pystynyt nopeusominaisuuksissa kehittymään paljon. Se kehityskaari on ollut todella nopea nuorten sarjoista miesten sarjaan, Heikkinen sanoo.

LUE MYÖS: Aleksandr Bolshunov avautui NRK:lle törkytempustaan – kritisoi Joni Mäen toimintaa: "Ei reilua"

Tuosta kaudesta lähtien venäläinen on ollut määrittämässä miesten maailmancupin kärkivauhtia. Kuluvalla kaudella Bolshunov on ollut palkintopallilla yhtä lukuunottamatta kaikissa normaalimatkojen kilpailuissa. Voittoja on kertynyt viisi. Venäläinen valloitti myös Tour de Skin.

Bolshunovin meno on huomioitu myös Suomen joukkueessa.

– Aina varsinkin yhteislähtökilpailuissa mietityttää, minkälaisen alkuvauhdin hän määrää. Siellä on yleensä Bolshunov, ja jos Iivo (Iivo Niskanen) on paikalla, niin kaksi kaveria, ja muita mietityttää, minkälainen alkuvauhti tulee. Hiihdetäänkö ensimmäisellä viidellä kilometrillä jalat alla? Se yleensä mietityttää eniten, Vuorela sanoo.

Bolshunovia ajaa jäänsärkijämäisen menon ja rajun itseluottamuksen lisäksi menestykseen äärimmäinen voitontahto. Käänteisesti viha häviämistä kohtaan. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tämä on näkynyt etenkin tappion hetkillä. Pyeongchangin olympialaisissa Bolshunov arvosteli Iivo Niskasta ja suksiaan hävittyään suomalaiselle 50 kilometrin yhteislähtökilpailussa.

Lahden maailmancupin viestissä sunnuntaina jälki oli rumaa, kun Bolshunovin oli vaikea sulattaa tappiota Suomen ankkurille Joni Mäelle.

Venäläinen on noussut otsikoihin kyseenalaisten otteidensa ja tappioita seuranneiden kommenttiensa ansiosta.

Heikkinen pitää tunteiden näyttämistä hyvänä asiana, kunhan niiden purkautuminen säilyy tietyissä rajoissa. Sunnuntain kaltaista käytöstä ei tule hyväksyä.

– Jokainen meistä on persoona ja reagoi erinäköisissä tilanteissa luonteenomaisesti. Tietysti huippu-urheilussa tunteita on paljon ja osa näyttää niitä ja osa pitää ne sisällään. Bolshunov on ollut etenkin tappion hetkellä hyvinkin räiskyvä persoona. Persoonia kaivataan urheiluun. Bolshunov on sellainen persoona, joka jää mieleen.

Kielimuuri kiivettävänä

Lähinnä venäjää taitava Bolshunov ei ole antanut itsestään kuvaa varsinaisena suupalttina maastohiihtopiireissä. Kielitaidon puute rajoittaa kommunikoimista, minkä toteaa myös Gummerus. Mies muistaa kohtaamisen Holmenkollenin maailmancupissa, kun hän siirtyi kisapaikalle samalla autokyydillä Bolshunovin kanssa.

– Tshervotkinin kanssa he istuivat etupenkillä, aika hiljaisia poikia olivat, Gummerus muistelee.

– Vuorelan Markus meni jotakin heittämään Bolshunoville, mutta kun ei hirveä englannin kielen taitaja ollut, Bolshunov vain katsoi takaisin ja jatkoi matkaansa.

Myös Vuorela tunnistaa kielimuurin. Hän kertoo tulevansa hyvin juttuun oman ikäluokkansa norjalaisten ja ruotsalaisten hiihtäjien kanssa. Venäläisten kanssa yhteys on etäisempi.

– Sanotaan, että ehkä muut ovat helpommin lähestyttäviä. Tietysti jos osaisin puhua venäjää, voisi olla helpompaa.

Maajoukkueet viettävät suuren osan vuodesta yhdessä leireillä ja kilpailuissa, ja yöpyvät samoissa hotelleissa. Bolshunovin kanssa suhde on jäänyt etäiseksi. 

– Varmaan hän saattaa joitakin moikata, minua ei moikkaa. Ei varmaankaan vaihdettaisi sanoja, jos oltaisiin hississä samaan aikaan. Varmasti hän Iivoa tervehtii ja arvostaa kovasti semmoisia kilpakumppaneita, jotka antavat hänelle vastusta.

"One thousand dollars"

Heikkinen vakuuttaa, että suomalaisten ja venäläisten välit ovat aina olleet hyvät, vaikka ladulla välillä kipinöi. Vuoropuhelua käydään kielimuurista huolimatta.

Bolshunovin kanssa venäläistä 12 vuotta vanhempi Heikkinen ei juuri ollut uransa aikana tekemisissä, mutta muiden venäläisten kanssa tarinaa iskettiin vuoroin venäjäksi, saksaksi ja englanniksi. Heikkinen muistaa yhden keskustelun vuonna 2018 uransa lopettaneen olympiavoittaja Aleksandr Legkovin kanssa.

– Kerran kysyin Legkovilta: "how much do you train in one year?" (Paljonko harjoittelet vuoden aikana?), niin Legkov vastasi, että " two thousand dollars" (Kaksi tuhatta dollaria). Joskus se keskustelu sai hauskojakin piirteitä, Heikkinen nauraa.

– On hyvä rakentaa vuoropuhelua. Esimerkiksi Iivo on käynyt tekemässä Bolshunovin kanssa kovia treenejäkin Oloksella. Se kertoo hyvin, että yhteistyötä on monen tasoista. Hyvät diplomaattisuhteet omataan sinnekin päin.

Heikkinen muistuttaa, että huippu-urheilijan rooli on hyvin erilainen kilpailuissa kuin siviilielämässä. Näin on myös Bolshunovin kohdalla. 

– Ne (kilpailut) ovat harvoja paikkoja sivistyneessä maailmassa, jossa pääsee oikeasti otattelemaan silmä silmästä ja hammas hampaasta. Toki hiihtoon ei kuulu, että käydään käsiksi, se on selvä. Mutta jokaisella varmasti on, kun äärimmilleen viedään, se toinen persoona siellä ladulla. Ladun ulkoipuolinen elämä on toinen juttu. Mutta ne pitää osata yhteensovittaa.

Niinpä myös kivikasvona usein esiintyvältä Bolshunovilta löytyy herkempi puolensa. Heikkinen kertoo tarinan Ulricehamnin maailmancupista Ruotsista.

Iltalenkillä olleet suomalaiset törmäsivät kadulla kukkapuska kädessään kävelleeseen Bolshunoviin.

– Hänen parempi puoliskonsa oli saanut nuorten MM-kisoista mitalin. Hän oli käynyt herrasmiehenä hakemassa kukkia paremmalle puoliskolleen, joka oli tulossa hotellille. Jäi mieleen, että sellainen herrasmiesmäinen ele Bolshunovilla oli. Kovan kuoren alla sielläkin on lämmin sydän.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sunnuntain hyökkäys on käsitelty

Hiihtomaailma kohahti sunnuntaina, kun Bolshunov hyökkäsi Joni Mäen kimppuun miesten viestin maalialueella. Sauvanisku ja vartalotaklaus Mäkeen kuohuttivat tunteita, ja Bolshunovin ja Venäjän joukkueen suoritus hylättiin. Myös kovemmat rangaistukset ovat mahdollisia.

Vuorela uskoo Bolshunovin muuttavan käytöstään tapauksen saaman huomion jälkeen.

– Luulen, että hän varmasti ainakin ymmärtää, että tuolla tavalla ei voi toimia. Ei hänkään varmasti halua, että hänet hylätään kilpailuissa. Ehkä ajatteli, että häntä ei uskalleta hylätä. Nyt hän tietää sen, enkä usko, että hän uskaltaa uudelleen toimia samalla lailla.

Bolshunov pyysi maanantaina välikäden kautta Mäeltä tekoaan anteeksi. Heikkinen ei usko, että tapauksesta jää skismaa Mäen ja Bolshunovin tai Suomen ja Venäjän joukkueiden välille.

– Ei jää. Kyllä se kukkapuskan kantaminen Ulricehamnissa kertoo siitä, että myös jäänmurtajalla on tunteet.