Asuuko naapurissasi hankala tyyppi? Et ole yksin, sillä noin joka neljännellä suomalaisella on naapuri, jonka kanssa ei tulla toimeen. Etätyö kasvatti naapuririitojen määrää räjähdysmäisesti.
Olemme nähneet leffoja ja tarinoita hurjiinkin mittasuhteisiin leimahtaneista naapuririidoista. Onneksi vain kolmasosalla ne ovat todellisuudessa niin vakavia, että ne häiritsevät merkittävästi arkea. Naapurista kuuluvat äänet ja meteli ovat ylivoimaisesti suurin syy tulehtuneisiin väleihin.
– Äänet tuntuvat olevan iso asia, koska ihmisillä on kotonaan erilaisia äänimaailmoja. Esimerkiksi yläkerrasta kuuluvat äänet, jotka häiritsevät alakerran naapuria ovat klassisia tapauksia. Toiset kaipaavat kotona rauhaa ja toisille se on harjoitustila, sovittelija Kethlin Lörincz Naapuruussovittelun keskuksesta kertoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Taloyhtiössä pitää sietää normaaleja asumisen ääniä, mutta ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset mielipiteet siitä, mikä on häiritsevää ja mikä ei. Lapsille saatetaan huudella ja heiltä voidaan estää leikkejä. Naapuri voi puuttua jopa kasvatustapoihin. Kiukkua voivat nostaa myös lemmikkien erilaiset äänet ja jätökset.
– Konflikti lähtee usein heippa-lapuista, joissa yritetään ystävällisesti esittää asia, mutta se aiheuttaakin sitten riidan. Kirjoitetusta tekstistä ei aina tiedä oikeaa sävyä. Hän kehottaakin mieluummin menemään naapurin kanssa puhumaan kasvotusten, Lörincz kehottaa.
Hän jatkaa, että kannattaa kysyä, onko naapurilla hetki aikaa jutella ja kertoa neutraalisti oma näkemys asiasta.
LUE MYÖS: Petosella taloyhtiön pihalla mieshenkilö pahoinpiteli naapuriaan potkimalla ja hakkaamalla.
Kaikesta voi saada riidan aikaiseksi
Riitaa voi syntyä myös taloyhtiön yhteisten tilojen käytöstä. Esimerkiksi, jos niihin jätetään omia tavaroita lojumaan. Yksi esimerkki on kuivaushuoneeseen jätetyt haisevat kiekkovarusteet, jotka voivat ärsyttää herkkänenäisiä.
– Ihmisten turhautuminen ja paha olo korona-aikana on näkynyt meillä soviteltavien juttujen tuplaantumisena. Yhteydenottojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, Lörincz kertoo.
Rajariidat näyttelevät isoa roolia soviteltavissa tapauksissa. Esimerkkejä hermoja kiristävistä tilanteista riittää: naapuri on saattanut rakentaa aidan tai rakennuksen rajalle, istuttaa pensaiston tai suureksi kasvanut puu ulottua toisen tontille.
– Meillä oli esimerkiksi sovittelussa tapaus, jossa naapuri rakennutti aidan tontin rajalle. Sen väri ja koko eivät miellyttäneet toisen naapurin silmää ja hän koki sen kiusanteoksi, Lörincz selittää.
Samassa sovittelussa kävi ilmi, että häntä ärsyttivät lisäksi naapurin lemmikit ja juhlimiset liian kovalla musiikilla.
– Sovinto löytyi istumalla samassa pöydässä. Purettiin tilanne, juteltiin ja kuunneltiin molempien näkökulmat ja saatiin tilanne rauhoitettua, Lörincz avaa.
LUE MYÖS: Vihdin ampumisen taustoja: Naapurissa asuva veli valitti epäillyn pihan siivottomuudesta
Sovittelu auttaa, jos poliisi ei puutu
Naapuririidasta tulee poliisiasia, jos siitä tehdään rikosilmoitus. Jokaisella on siihen oikeus, jos kokee, että omia oikeuksia on rikottu.
– Meille tulee riita-asioita myös poliisilta. He eivät lähde käsittelemään asioita, jotka ovat vähäpätöisiä ja suosittelee siksi niihin mieluummin sovittelua, Lörincz tietää.
Sovittelijalla on tärkeä rooli neutraalina sivustakuuntelijana. He voivat saada ihmiset ymmärtämään, että sovinto on tärkeä ja että se lopulta helpottaa kaikkien elämää.
– Pystymme usein motivoimaan ihmiset tekemään sovinnon. Toki se on välillä vaikeata, Lörincz avaa.