Näin karuilla välineillä suomalaisten hampaita ennen hoidettiin – yksi toimenpide yhä ennallaan

Hammaslääkärillä käynti on muuttunut paljon - millaista se olikaan aikoinaan ja millaista hoito on tulevaisuudessa? 9:03
Hammaslääkärillä käynti on muuttunut paljon - millaista se olikaan aikoinaan ja millaista hoito on tulevaisuudessa?

Monille meistä hammaslääkärikäynti ei välttämättä tuo mieleen positiivisia muistoja, mutta hammaslääketieteen kehitys viimeisen 50 vuoden aikana on ollut päätä huimaava.

Hammaslääkäriliitto täyttää tänä vuonna pyöreän komeat 100 vuotta. Liiton tärkeä tavoite on alusta asti ollut suun ja hammassairauksien hoidon edistäminen ja terveydenhoitotyön tukeminen.

– Suurin saavutuksemme liittona on suun terveyden asema osana terveydenhuoltoa, puheenjohaja Pia Helander toteaa.

Vielä 1970-luvulla suomalaisten hampaat olivat karmeassa kunnossa. Hammasharjaa oli pidetty ylellisyysesineenä, ja tekohampaat olivat yleisiä jo teini-ikäisillä.

Välineet kehittyneet

Sotien jälkeen suurin osa hammaslääkärivastaanotoista tapahtui kodeissa, kertoo eläkkeellä oleva hammaslääkäri Kari Suvanto Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

– Hammaslääkärit, joista suurin osa oli naisia, tekivät työtä kotiäidin työn ohessa. Vasta 70-lvuulla tulivat klinikat, joissa erikoistuttiin, Suvanto kertoo.

Välineistä yhden käyttö on lähes ennallaan. Hampaanpoistopihdit ovat Hammaslääkäriliiton Pia Helanderin mukaan aika samannäköiset kuin menneillä vuosikymmenillä.

Vaikka poraa ja pihtejä käytetään edelleen, ovat hammaslääkärien käyttämät välineet mullistuneet huimasti vuosikymmenten aikana digitalisaation myötä.

– Digitaaliset röntgenkuvauslaitteet ja suunnitteluohjelmat, joilla voidaan suunnitella implantteja, Hammaslääkäriliiton Helander antaa esimerkeiksi.

Miten hammaslääkärivälineet ovat kehittyneet? Entä mikä on kokeneen hammaslääkärin mielestä suurin parannus? Katso artikkelin videolta.

Lue myös:

    Uusimmat