Vasta vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki mahdollisti lasten julkisen hammashuollon. Tätä ennen jopa teini-ikäisellä saattoi olla tekohampaat.
MTV Uutiset pääsi tutustumaan konkarihammaslääkärin kanssa hammashuollon menneisyyteen ja tulevaisuuteen Helsingin Herttoniemeen, jossa on nähtävillä uusimman teknologian lisäksi palanen historiaa. Planmeca on yhtiön antamien tietojen mukaan peräti maailman suurin yksityinen dentaalialan yritys.
Nähtävillä Herttoniemessä on muun muassa jalkakäyttöinen pora, jota käytettiin Suomessa ainakin 1940-luvun puoliväliin saakka. Jalkaporaa käytettiin myös sodan aikana kenttäolosuhteissa. Poran nopeus riippui siitä, kuinka nopeasti hammaslääkäri polki.
– Nopeudet eivät olleet kovin suuria. Voin vain kuvitella, kun pora oikein hitaasti jurisee syvällä hampaassa. Ei varmaankaan ollut mukavaa, miettii erikoishammaslääkäri Kaj Rönnberg, jolla on takanaan liki 50-vuotinen ura hammaslääkärinä.
Lue myös: Suomalaisten hammashygienia parantunut 2000-luvulla – professori kertoo tärkeimmät seikat, joilla ikääntyneetkin pitävät hampaat suussaan
Tuohon aikaan potilaita ei juurikaan puudutettu, eivätkä toisaalta puudutusaineetkaan yltäneet tehokkuudessa nykytasolle.
– Juuri tapasin henkilön, joka kertoi jalkaporaa aikoinaan käyttäneestä hammaslääkäristään. Hammaslääkärin toinen jalka oli kuulemma kehittynyt polkemisen myötä paksummaksi ja lihaksikkaammaksi.
Jalkaporista siirryttiin sähkökäyttöisiin poriin. Nykyiset nopeat turbiiniporat toimivat paineilmalla.
Kansanterveyslaki pelasti hampaita
Hammasharjaa alettiin käyttää Suomessa tiettävästi reilusti yli sata vuotta sitten, mutta silloin ylellisyystuotteena. Kansan parissa hammasharjat yleistyivät vasta sodan jälkeen 1950-luvulla.
– Ei ollut mitenkään leimaavaa, jos teini-ikäinen sai rippilahjaksi kokoproteesin jopa molempiin leukoihinsa, kertoo Rönnberg.
Köyhä kansa turvautui julkisen hammashuollon puuttuessa jopa kylän seppään, joka kiskaisi hampaan kivuliaasti hohtimilla.
Lue myös: Hammaslääkäripelosta kärsii jopa joka kolmas – näin selviät käynnistä pelosta huolimatta
Suomalaisen julkisen hammashuollon kehittäminen 1970-luvulta eteenpäin oli pitkälti Ruotsista saatua virikettä. Suun terveydenhuollon kannalta merkittävin edistysaskel Suomessa oli vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki, jonka myötä fluori tuli tavallisen kansan hampaiden pelastukseksi. Ennen tätä lasten maitohampaita ei käytännössä hoidettu julkisessa terveydenhuollossa lainkaan – 1957 käynnistetty kouluhammashuolto vastasi ainoastaan kansakoulua käyvien hoidosta.
Suomalaiset kehittivät ksylitolin 1970-luvulla, mutta voimallisesti se tuli kansan ulottuville 1980-luvulla purkan myötä. Suomalaisetkin saivat jenkkihymynsä.
Virheettömän valkoinen jenkkihymy
Nyt hammasterveys ei aina ole suomalaisille aina prioriteetti yksi, vaan esteettisyys koetaan tärkeänä. Hampaiden halutaan näyttävän valkoisilta ja virheettömiltä, mikä vaatii lompakolta paksuutta.
Monet tutkimukset osoittavat, että suomalaisista merkittävä osa pelkää hammaslääkäriä. Hammaslääkäripelkoa potevia on tutkimuksesta riippuen kolmasosa tai jopa puolet kansasta. Tämä on pohjoismaisittain korkea osuus.
Lue myös: Hammaslääkäripelosta kärsii jopa joka kolmas – näin selviät käynnistä pelosta huolimatta
Katso videolta, millaisilla välineillä hampaita ennen hoidettiin!