Kerttu Niskanen kertoi tiistaina yllättävän uutisen, kun hän ilmoitti lopettavansa hiihtouransa. Niskanen kertoi päätöksen syntyneen kesän aikana.
Tiistaina keskipäivällä suomalainen urheilukansa havahtui yllätysilmoituksen äärelle. Suomen pitkäaikainen tähtihiihtäjä Kerttu Niskanen ilmoitti Instagram-tilillään lopettavansa mittavan uransa vain reilut kaksi kuukautta ennen maailmancup-kauden avausta.
– Kyllä se varmasti tuli todella yllätyksenä lähes kaikille. Perhe ja läheiset tästä vain tiesivät. Sen verran pitkään jouduin kuitenkin kypsyttelemään tuota päätöstä, niin ajankohdallisestikin varmasti yllätti tosi monet, Niskanen kertoo MTV Urheilulle.
Niskanen ei ole koskaan halunnut asettaa uransa päättymiselle maaliviivaa. Niskanen uskoo, että jos hän olisi esimerkiksi ilmoittanut lopettavansa alkavan kauden päätteeksi, olisi se tehnyt pienen särön suomalaistähden keskittymiseen ja jokapäiväiseen tekemiseen.
Keväällä Niskasen kausi päättyi ennenaikaisesti loukkaantumisen takia. Kokenut tähti myöntää, että harjoituskauden aloittaminen oli tänä vuonna tuskallista.
– On ollut tosi vaikea harjoituskauden alku. Tänne asti olen treenannut niin hyvin kuin olen pystynyt, mutta kesän aikana tuo päätös kypsyi ja nyt vasta olin valmis itsellenikin tämän päätöksen tekemään. Sen verta iso asia, että sen takia se on ottanut aikansa, Niskanen avaa.
– Harjoituskauden kunnollinen startti tuntui venyvän ja venyvän, kun vamman parantumisessa kesti ja se oli yllättävän sitkas. Se oli fyysisesti ja henkisesti vaikeaa. Kyllä minä tekemään pääsin, mutta toki luovuutta siinä on joutunut käyttämään. Ei tämä vamma ollut yksistään syy, miksi kilpaurheilun lopetan.
– Aikansa kutakin. Pitkä ura on takana ja olen nauttinut suunnattomasti ihan jokaisesta päivästä. Ei tätä voi loputtomiin tehdä. Toivon mukaan uusia mukavia asioita tulee tulevaisuudessa, Niskanen sanoo.
38-vuotias suomalaistähti on tullut uransa aikana tutuksi siitä, että hän on omistanut lähes koko elämänsä hiihtouralleen. Niskanen on aina elänyt ja hengittänyt maastohiihtoa.
– Ei varmaan yhtään enempää olisi voinut omistaa tälle lajille kuin mitä olen omistanut. Olen halunnut tehdä kaiken niin hyvin kuin mahdollista. Tämä ei ole missään kohtaa ollut pakkopullaa, vaan päinvastoin. Tämä on ollut unelmaelämää. Irti päästäminen on haikeaa, Niskanen kertoo.
Niskanen myöntää vuodattaneensa tänään kyyneleitä lopettamispäätöksensä vuoksi. Varsinkin sosiaalisessa mediassa saadut lämpimät viestit ovat saaneet kyynelkanavat auki.
– Tänä päivänä olen nauranut, itkenyt ja kaikkea siltä väliltä. Tein sen virheen, että aloin lukemaan niitä lukemattomia viestejä, mitä mulle on tullut. Itkuhan siinä tuli ja piti lopettaa se homma. Täytyy hoitaa haastattelut ensin ja ehdin niitä viestejä lukea. Tunteita herättää näköjään itsessä ja ihmisissä puolin ja toisin. Ei tätä päivää voi kuivin silmin elää, Niskanen nauraa.
Niskasen ura oli menestyksekäs. Palkintokaappiin kertyi vuosien aikana yhteensä kolme olympiahopeaa ja kaksi olympiapronssia. Olympiahopeista kaksi ovat henkilökohtaisia.
MM-tasolla Niskanen voitti kaksi viestipronssia.
Maailmancupissa Niskanen oli vuodesta toiseen kärkisijoilla. Hän sijoittui kokonaismaailmancupissa kolmanneksi kahdesti (v. 2023 ja 2025). Distanssicupin hän voitti vuonna 2023.
Kaiken kaikkiaan hän nousi keskimmäiselle palkintokorokkeelle kahdeksan kertaa. Palkintosijoja Niskaselle kertyi maailmancupissa 28.
Tour de Skillä hän oli kerran toinen ja kerran kolmas.
Menestyksekkäitä kisoja on siis paljon. Mutta mikä onkaan Niskaselle se uran ikimuistoisin kilpailu?
– Sanoin pitkään, että haluan henkilökohtaisen olympiamitalin. Pekingistä se tuli. Ihan maaliviivalle asti taistelin olympiavoitosta. Vähän liiankin lähelle se jäi (0,4 sekuntia), mutta se koko taistelu siinä kisassa. Kun katson sitä mitalia, näen, että siinä hopeassa kiiluu jonkin verran kultaisia hippuja. Se on itselle tärkein kisa. Siinä olin elämäni parhaassa kunnossa. Sitä kovempaa en ehkä ole ikinä hiihtänyt.
– Theresea (Johaug) pidettiin niin kovana ennakkosuosikkina, että sanottiin, ettei kukaan pysty haastamaan häntä. Pystyin siihen. Vaikka se oli karvas ja kitkerä tappio, niin siinä mitalissa on niin paljon hyvää, että se tappio ei tunnu niin pahalta.
Mieleen on jäänyt myös hetkiä, jolloin pohjalta ja epätoivonkin keskeltä on noustu takaisin huipulle.
– Uralleni on paljon epäonnistumisia ja loukkaantumisia sattunut. Esimerkiksi Pekingiä ennen, alle vuosi siitä, niin minulla oli kipsi jalassa ja pohjeluu poikki. Tuntui mahdottomalta, että siellä pystyy elämäni kisat hiihtämään. Se vaatii sinnikkyyttä, sisukkuutta ja päättäväisyyttä.
– Viime talvella muutama viikko ennen olympialaisia influenssa ja korona samaan aikaan päällä. Olin älyttömän sairas kotona. Tuntui ihan mahdottomalta edes päästä kisoihin. Sitten vain taas vaati sisukkuutta ja periksiantamattomuutta. Kuitenkin vitonen ja seiska siellä. Ja olympiapronssia viestistä kotiin tuomisina. Kun itse tietää lähtökohdat, niin nuo ovat tarinoita, joita voi itse muistella, Niskanen sanoo.
"Uskalsimme tehdä sen ratkaisun"
Syyskuussa 2019 Niskanen kertoi vaihtavansa valmentajaa. Päävastuun otti Niskasen oma kumppani, Juho Mikkonen.
Tuolloin monet kummastelivat ja epäilivät Niskasen valintaa, mutta jälkeen päin ajateltuna päätös oli viisas. Sitä mieltä on myös Niskanen.
– Olen todella kiitollinen ja onnellinen, että uskalsimme tehdä sen ratkaisun, että Juho alkaa valmentamaan minua. Ne ovat olleet urani parhaat vuodet tuloksellisesti. Kun sitä suunniteltiin, niin näimme itse siinä vain niin paljon hyvää. Hän on ihminen, joka tuntee minut parhaalla mahdollisena tavalla. Se on vaikuttanut paljon meidän tuloksentekoomme, että se kommunikointi ja yhteistyö on ollut niin tiivistä, Niskanen sanoo.
– Olen superonnellinen, että teimme sen ratkaisun, että Juho otti vastuuvalmentamisesta kopin. Ei ole ollut ilmaista, eikä helppoa, mutta näimme sen niin, että tämä tuottaa myös tulosta. Ja niin se teki.
Vaikka Niskasen ura onkin nyt ohi ja tiivis valmennusyhteistyö miehensä kanssa päättyy, on pariskunnalla aihetta iloon ja onneen myös muulla saralla.
Kaksikon uusi koti valmistui viime vuoden marraskuussa Vuokattiin. Niskanen myöntää, että reissuelämän jälkeen kotiarki maistuu varmasti hyvältä, vaikkakaan runsas reissaaminen hiihtounelman perässä ei ikinä tuntunut Niskaselle pakkopullalta.
– Se reissaamisen määrä on ollut ihan hullua, mitä on hiihdon takia tehnyt. Siltikään se ei ole ollut niin vastenmielistä, mitä se ehkä monelle voisi olla. Siitä on myös niin paljon nauttinut. Valehtelisin kuitenkin, jos väittäisin, että hiihtoon liittyvää matkustamista tulisi ikävä. Nyt pääsee reissaamaan, mutta eri tavalla. Ei tarvitse ihan sellaista matkalaukkuelämää elää, mitä tässä on elänyt, Niskanen myhäilee.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Niskasella vielä täysin auki. Nyt kun päätös uran lopettamisesta on vihdoin tehty, voi hän rauhassa kääntää katseet tulevaan.
– Sen verran on ollut fokus hiihtämisessä, että en ole vielä antanut korvien väliin mahdollisuutta unelmoida tulevasta sen kummemmin. Tehdään tälle asialle päätös ja sitten aletaan keskittymään ja haaveilemaan tulevaisuudesta. Katsotaan, mitä se tuo. Vielä en osaa sanoa, mitä eteen tulee, Niskanen myhäilee.
