Keski-Suomessa on otettu laajasti käyttöön malli, jossa on onnistuttu puolittamaan potilaiden sairauspoissaolot. Mallin vaikuttavuutta on tutkittu selkäleikkauksien osalta ja nyt se on käytössä eri potilasryhmillä.
Asiantuntijoiden mukaan malli pidentää työuria sen keskivaiheilta ja sen levittäminen koko Suomeen säästäisi vuodessa ainakin miljardi euroa.
Asiantuntija: Vanha malli ei tue potilaan paranemista
Ennen uutta mallia käytäntö oli se, että erikoissairaanhoidossa eli käytännössä sairaalassa potilaalle myönnettiin leikkauksen jälkeen pitkä sairausloma.
– Ja 80 prosenttia potilaista soitti viimeisenä sairauslomapäivänä työterveyshoitoon ja pyysi päivystysaikaa lääkärille, koska sairauslomaa pitää jatkaa, kun selkä ei ole vielä kunnossa, kertoo Työterveys Aalto Oy:n ylilääkäri Irja Korhonen.
Mitä mieltä olette tästä "vanhasta" toimintamallista?
– Se ei ole kovin tehokas eikä se tue potilaan paranemista, Korhonen toteaa.
Vanhassa mallissa sairauslomia kirjoitettiin "hatusta"
Onko siis niin, että aikaisemmin sairauslomia kirjoitettiin sairaalasta ihan hatusta?
– Tässä projektissa mukana olleen ortopedin mukaan näin on ollut. Ei ollut kriteerejä, joilla sitä olisi voinut systemaattisesti arvioida, ja silloin ne otettiin hatusta, Korhonen toteaa.
Uudessa mallissa erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan vain kahden viikon sairausloma ja sairaala lähettää tiedon potilaasta työterveyshuoltoon jo leikkausvaiheessa.
Työterveyshuollon "otettava koppi" potilaasta kahdessa viikossa
Työterveyshuollolla on täten kaksi viikkoa aikaa tehdä potilaalle työkyvyn arviointi, työhönpaluu- ja kuntoutussuunnitelma. Korhonen kertoo artikkelin alun videossa tarkemmin mallista ja sen vaikutuksista.
Keski-Suomessa ollaan tyytyväisiä. Mallia on tutkittu selkäleikkauksien osalta.
– Sairauspoissaolot lyhenivät alle puoleen. Ihan pelkästään Kelan sairauspäivärahasäästöillä rahoitetaan ne selkäleikkaukset, Korhonen tiivistää.
Uudella mallilla pidemmät työurat
Keski-Suomi laajensi vakuttavaksi osoittamansa mallin selkäleikkauksista moniin potilasryhmiin ja aina masennusdiagnooseihin saakka.
– Tämä toimii erinomaisen hyvin masennuksessa. Masennuspotilaat eivät ole usein olleet tässä kokeilussa ollenkaan sairauslomalla, mutta työterveyshuollossa ja esimiesten kanssa on järjestelty työtä niin, että työntekijä voi tehdä työtä, mitä hän pystyy tekemään. Silloin se työ on hoitoa, lääkehoidon ja psykoterapian lisäksi, kertoo työterveydenhuollon emeritusprofessori Kaj Husman.
Miten tässä uudessa mallissa potilaan asema muuttui?
– Joku otti vastuun hänestä, tiivistää Husman.
Asiantuntijat kannustavat muuta Suomea omaksuvan malliin itseensä.
– Olisi tosi toivottavaa, että se leviäisi koko Suomeen, koska tällä tavalla me pystytään pidentämään niitä työuria sieltä työuran keskivaiheilta, Korhonen toteaa.
Miljoonan euron vuosipanostuksella huikea säästöpotentiaali
Husman ihmettelee sitä, miksi ministeriössä ei haluta rahoittaa mallin juurruttamista koko maahan, varsinkin kun miljoonan vuosipanostuksella olisi luvassa miljardiluokan säästö, tuottavuuden kasvu huomioiden.
– Vuodessa säästettäisiin 1-2,1 miljardia ja tämä on terveystaloustieteilijä Martikaisen arvio Itä-Suomen yliopistosta. Kyllä siinä helkkarin isot säästöt saataisiin aikaan kolmessa vuodessa eli loppuhallituskauden aikana, Husman toteaa.
Husmanin mukaan mallin juurrutus alueille ja kenttätasolle tarvitsisi vuositasolla vain miljoonan euron rahoituksen. Juurrutus kestäisi arviolta kolmisen vuotta.
– Ministeriössä ei ole innostusta rahoittaa asiaa. Halutaan näköjään tehdä vain uusia hankkeita, joiden vaikuttavuudesta ei ole tietoa. Tässä olisi valmis hanke, jonka vaikuttavuus tiedetään, Husman sanoo.
Loppuun "taikasanat"
Keski-Suomen mallissa on siis kyse työterveyshuollon, terveysasemien ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja siitä, että "potilaasta otetaan koppi".
– Pelkistäen tässä on kyse vain tiedon liikkumisesta, ei mistään muusta, kertoo professori.
Onko tässä "taikasanana" se, että erikoissairaanhoidon ei pidä kirjoittaa pitkiä sairauslomia?
– On, se on tässä se taikasana. Lyhyet sairauspoissaolot sieltä erikoissairaanhoidosta ja työterveyshuolto aina arvioi sen sairausloman tarpeen, tiivistää Korhonen.