Toipilasajat erikoissairaanhoidon jälkeen ovat Suomessa 2-3 kertaa pidempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa. Keski-Suomessa on otettu käyttöön uusi malli, joka lyhentää paluuta työelämään.
Mallissa työterveyshuolto integroitiin muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon potilaiden jatkohoidossa. Samalla luovuttiin antamasta hoidon jälkeen kaikille saman pituinen sairausloma ammatista ja työn vaatimusten eroista riippumatta.
Kuinka pitkä sairausloma ennen tätä mallia määrättiin?
– Selkäpotilaille, joita tämä julkaisu koskee, keskimäärin koko maassa noin 80 päivää – joissakin paikoissa yli 90 päivää, kertoo professori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta.
Selkäpotilaiden sairauspoissaolot puolittuivat 78:sta 38 päivään verrattuna toipilasaikoihin koko maassa viisi vuotta aiemmin.
Ennen leikkausta erikoissairaanhoidosta otetaan yhteyttä potilaan työterveyshuoltoon ja sovitaan leikkauksen jälkeinen tapaaminen työterveyslääkärin kanssa kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen työkyvyn arvioinnin ja työhönpaluusuunnitelman tekemiseksi.
– Kun potilas oli leikattu, ortopedi kirjoitti potilaalle sairauslomaa vain kaksi viikkoa eikä taivaanrantaan saakka.
Miksi näin ei ole tehty aiemmin?
– Se iso ongelma tässä ehkä on valtiovarainministeriössä ja tem:ssä, jotka joko eivät ymmärrä tätä ongelmaa tai eivät pidä sitä isona tai ymmärtävät, mutta eivät Kelan kanssa puutu siihen, arvioi professori
12:27
Terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlosen koko haastattelu.
15 vuoden työ
Tutkimuksessa pelkästään Kelan päivärahakorvauksia säästyi keskimäärin 2 280 €/potilas.
– Pelkästään näiden selkäpotilaiden osalta, kun tarkasteltiin Kelan suoria sairauspäivärahakorvauksia, säästettiin potilaskohtaisesti melkein saman verran kuin mitä leikkaus, jonka kustantaa kunta ja valtio, maksaa, kertoo Vohlonen.
Vohlonen on tutkinut asiaa 15 vuotta. Professorin mukaan, jos malli ulotettaisiin kaikkiin työikäisiin potilasryhmiin, se voisi säästää vuodessa 2 miljardia euroa.
– Jos otetaan mukaan muut potilasryhmät (masennus-, sydän-, ms-, traumapotilaat) ja jos nämä aikaisemmat havainnot 15 vuoden ajalta pitävät paikkansa ja tämä Keski-Suomessa tapahtuva muutos koskisi kaikkia näitä muita potilaita, niin me helposti puhutaan kahden miljardin kokoisesta summasta.
Onko tämä jo sellainen luku, että päättäjät eivät voi sitä sivuuttaa?
– On ehdottomasti sellainen luku ja vaikka ei ajateltaisi luvunkaan tasolta, niin inhimillisyyden ja yksittäisen ihmisen elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta se on vielä tärkeämpi kuin 2 miljardia koko valtiolle, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.
Ministeriössä iloitaan tuloksista
Ministeriössä toivotaan mallin leviävän.
– Meillä suurin osa työterveydenhuollon tuottajista on yksityisiä, joka on johtanut ylitsepääsemättömään raja-aitaan yksityisen ja julkisen yhteistyön mahdollisuuksista ja tällaiset esimerkit, mitä tämäkin tutkimus osoittaa, tuottaa toivottavasti positiivista valoa siihen, että tälle tielle kannattaa lähteä ja pitää lähteä, sanoo Varhila.
Keski-Suomessa selkäpotilaiden lisäksi mallia on alettu soveltamaan myös masennus- ja sydänpotilaille. Eksotessa on aikomus siirtyä vastaavaan malliin kesän jälkeen.
Itse mallin käyttöönotto ei vaadi ihmeitä.
– Uuden mallin toimeenpano ei edellytä mitään muuta kuin yhteistä tahtoa, Vohlonen tiivistää.
Katso videolta, miten malli toimii käytännössä. Tutkimusartikkeli luettavissa täältä: