Näin koronapotilaita hoidetaan teho-osastolla – osaa potilaista pidetään enimmäkseen mahallaan: "30-50 prosenttia kuolee tehohoidosta huolimatta"

Useimmat tehohoitoon päätyvät koronapotilaat joutuvat sinne vakavien hengitysvaikeuksien vuoksi.

– Pääasiallinen oire tehohoitoon joutumisessa on vaikea kaasujenvaihtohäiriö. Potilas otetaan teholle, kun hän tarvitsee tukevampaa happi- tai hengityslaitehoitoa kuin happimaskin, korkeavirtaushappihoitoa tai kaksoispaineventilaation. Jos nämä eivät riitä, potilas siirretään tehohoitoon.

– Tällöin tarvitaan intubaatiota, eli henkitorveen pitää asettaa hengitysputki ja tarvittava hengityslaitehoito toteutetaan sen kautta, Tampereen yliopistollisen sairaalan tehohoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Sari Karlsson kertoo.

Vaikeassa kaasujenvaihtohäiriössä hapen siirtyminen keuhkoista verenkiertoon on häiriintynyt niin pahasti, että se vaatii erilaisia hengityksen ja happeutumisen tukihoitoja.

– Suurin osa tehohoitoon joutuneista koronapotilaista on intuboituna hengityslaitteessa, koska heidän hengitysvajauksensa vaatii tukea tehokkaampien koneiden kanssa.

Useimmilla korkea kuume

Kansainvälisesti tiedetään, että tehohoitoon joutuva koronapotilas on sairastanut keskimäärin runsaan viikon ennen sairaalaan tulemista. Useimmille teho-osastolle joutuvista koronavirus aiheuttaa keuhkokuumeen tai keuhkovaurion, jonka vuoksi heille tulee happeutumishäiriö ja hengittäminen on vaikeaa.

– Osalla saattaa olla korkea kuume. Aika monet teholle joutuvista ovat ensin sairaalassa muilla osastoilla. Toki joku voi joutua suoraan kotoa teholle, Karlsson kertoo.

Teho-osastolla useimmat koronaviruspotilaista kytketään hengityslaitteeseen, jotta heidän hengityksensä ja happeutumisensa helpottuisi. Välttämättä potilaan ei anneta hengittää lainkaan omin avuin, kun hänet kytketään koneeseen, vaan kone tekee kaiken hänen puolestaan.

– Hengityslaitehoidon alkuvaiheessa potilas on lähes aina nukutettuna, ellei hän ole niin huonossa kunnossa, että tajunnantaso on muutenkin jo madaltunut.

Potilaan tajunnantasoa madalletaan opiaattipohjaisilla ja muilla rauhoittavilla lääkkeillä, joita annetaan suonensisäisesti.

Ravintoa potilas saa nenämahaletkun kautta ja nestehoitoa toteutetaan suonensisäisesti.

– Potilasta pidetään mieluummin niukoilla nesteillä, koska keuhkovaurion takia nesteet kulkeutuvat elimistössä helposti ”väärään” paikkaan eli keuhkokudokseen ja happeutuminen voi huonontua. Potilaalle pyritään kuitenkin antamaan letkuravinnon kautta normaalikalorit, Karlsson kertoo.

Lue myös: Jos tehohoitopaikat Suomessa täyttyvät, ketkä hoidetaan ensin? Asiantuntijat valottavat keskeisiä mittareita: "Meidän pitää luottaa lääkäreihin ja hoitajiin"

Koronapotilaat erillään

Koronapotilaat pidetään visusti erillään muista potilaista ja sairaaloissa onkin tehty omat teho-osastot nimenomaan koronapotilaille.

– Meillä on teho-osasto, jossa hoidetaan vain koronapositiivisia potilaita ja sellaisia, joiden koronatestien tuloksia odotetaan, mutta jotka täytyy ottaa heti hoitoon. Normaali teho-osasto on siirretty toisiin tiloihin, Karlsson kertoo tilanteesta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Koronapotilaiden hoitaminen vaatii myös erityistä varautumista henkilökunnalta.

– Henkilökunta suojautuu enemmän kuin normaalisti teho-osastolla. Heillä on FFP3- tai FFP2-tason suojamaskit, suojavisiirit tai -lasit, myssyt, suojatakki ja suojaesiliina.

– Koronapotilaat ovat pääsääntöisesti hengityslaitteessa, ja kun heille tehdään limaimuja, asetetaan hengitysputki tai poistetaan sellainen, ilmaan saattaa tulla aerosolia, jonka vuoksi hoitohuoneessa ollaan suojaavammat vaatteet ja tehokkaammat kasvomaskit päällä.

Tavallisella teho-osastolla henkilökunnan ei tarvitse olla yhtä suojaavasti pukeutunut, vaan usein pelkkä kirurginen maski riittää esimerkiksi steriilisti tehtävissä toimenpiteissä tai kevyemmissä eristyksissä.

Teho-osastoilla tarvitaan myös erityisesti juuri sinne koulutettua henkilökuntaa. Ketä tahansa tehohoitoon perehtymätöntä lääkäriä tai sairaanhoitajaa ei voida teho-osastolle laittaa töihin ilman koulutusta.

– Hengityskonetta säädetään monta kertaa päivässä tai jopa tunneittain. Koneen säätämiseen tarvitaan osaamista ja se tehdään täysin potilaan tarpeiden mukaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Potilas joko nukutettuna tai lääkittynä

Hengitysputkea asetettaessa ja hengityskoneeseen kytkettäessä potilas lähes aina nukutetaan, mutta pelkkä hengitysputki ei aina vaadi syvää nukutusta.

– Aluksi potilasta yskittää, ennen kuin putkeen tottuu. Useimmiten potilasta pidetään tehohoidon aikana joko nukutettuna tai muuten lääkittynä, mutta yhtä syvää nukutusta kuin leikkausta varten ei tarvita. Potilaan pitää olla aika tajuton, että hengitysputken saa laitettua ilman lääkitystä, Karlsson kertoo.

Sedatoivan lääkkeen kanssa ihminen saadaan pidettyä rauhallisena ja tajunnantaso alhaisena.

– On parempi, että potilas ei yritä vaikeassa tilanteessa liikaa itse hengittää, vaan hän saa levätä koneen kanssa rauhassa.

Kun potilasta ryhdytään vieroittamaan hengityslaitteesta, nukutusta kevennetään ja häntä pidetään enemmän hereillä.

– Vieroittamisessa potilaan annetaan hengittää enemmän itse ja koneen antamia tukihengityksiä vähennetään. Vieroittuminen voi kestää päiviä.

– Voi myös olla niin, että potilas ei sedatoituna välttämättä herää puhutteluun, mutta hän saattaa silti itse hengittää. Se riippuu hengitysvajauksen ja sairauden vaiheesta, miten potilas reagoi, Karlsson kertoo.

Usein pitkään hoidossa

Tehohoidossa pyritään aina siihen, että potilas pystyisi hengittämään mahdollisimman nopeasti itse. Maailmalta tiedetään, että koronapotilaiden tehohoito kestää yleensä pitkään, usein 2-3 viikkoa.

Moni on nähnyt koronaviruspandemian aikaan kuvia ulkomailta, joissa potilaat makaavat sairaaloissa mahallaan. Tämä on herättänyt ihmetystä, mutta Karlssonin mukaan se on täysin käypä hoitomuoto vaikeassa happeutumishäiriössä.

– Kun potilas makaa selällään, keuhkojen selänpuoleiset tulehdusmuutokset lisäävät keuhkojen kasaan painumista ja huonontavat happeutumista. Kun ihminen käännetään vatsalleen, ilma kulkee paremmin näihin kasaan painuneisiin keuhkojen osiin ja tulehdusmuutoksetkin voivat vaihtaa paikkaa painovoiman vaikutuksesta.

– Tällä tavalla happeutumista voidaan saada korjattua ja tällöin potilas hyötyy tällaisesta asentohoidosta, hän selvittää.

Karlssonin mukaan on täysin tavallista, että koronapotilasta pidetään teho-osastolla noin 16 tuntia vuorokaudesta vatsallaan ja loput selällään.

– Nukutetun ja erilaisissa laitteissa kiinni olevan tehohoitopotilaan kääntäminen vaatii henkilökuntaa. Kääntämiseen on selvä protokolla. Tällaista hoitoa käytetään rutiinitoimenpiteenä muillakin vaikeasta happpeutumishäiriöstä kärsivillä kuin koronapotilailla. Potilaat ovat koko ajan hengityslaitteessaan kääntöjen ajan.

Lue myös: Suomen tehohoitokapasiteetti pitäisi tuplata nopeasti, mutta mistä tarvittavat hengityskoneet? “Laitekapasiteetista tämä ei jää kiinni”

Jopa lähes puolet kuolee

Toistaiseksi koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa minkäänlaista tutkittua täsmälääkettä. Useimmille tehohoidossa oleville potilaille annetaan kuitenkin antibiootteja bakteerien varalta.

Kansainvälisesti tiedetään, että tehohoidolle joutuneista koronapotilaista kuolee jopa lähes puolet.

– 30-50 prosenttia menehtyy hoidosta huolimatta. Vaikeassa kaasujenvaihtohäiriössä tehohoito kestää joka tapauksessa 1-3 viikkoa, ennen kuin siitä paranee, Karlsson kertoo.

Osa potilaista kuolee keuhkovaurioon, joka ei parane. Tuolloin elimistössä ei riitä happea kaikille elimille, jolloin potilaalle tulee monielinvaurio. Tällöin ihmisellä ei enää toimi verenkierto, maksa, munuaiset tai keuhkot. Ulkomailta on raportoitu myös koronapotilaiden sydänkuolemista.

– Osalle potilaista aiheutuu sydänlihastulehdus. Vaikka happeutumisen kanssa pärjäisi, niin aiemmin tervekin sydän saattaa pettää.

Lue myös: Koronateholla työskentelevä Iida on nähnyt virustaudin rajuuden – tällaista on osastolla, jonne kukaan ei toivo joutuvansa: "Suosittelen kaikkien noudattavan rajoituksia"

Kuolema on yleensä rauhallinen

Karlssonin mukaan tehohoidossa potilaat kuolevat useimmiten rauhallisesti.

– Heidän tajunnantasonsa on usein jo madaltunut ja he saavat kipulääkettä. Potilaat voivat kuolla äkillisesti täydestä hoidosta huolimatta ja joskus heidän hoidostaan vetäydytään, kun todetaan, ettei heitä voida enää auttaa.

Normaalisti teho-osastoille pääsee katsomaan omaistaan, mutta korona-aikaan säännöt ovat toiset. Koronapotilaan luo omaisetkaan eivät pääse, mutta saattohoidossa olevan potilaan kohdalla voidaan tehdä poikkeus.

– Harkittuja poikkeuksia tehdään. Hoidon aikana teholle ei kuitenkaan valitettavasti pääse tässä epidemiatilanteessa.

Hengityslaitteista on ollut pulaa etenkin ulkomailla, mutta Karlsson uskoo, että Suomessa laitteet riittävät.

– Osa koronapotilaille tulevista hengityslaitteista on leikkaussaleista lainattuja, joita käytetään tavallisesti anestesian aikana, mutta soveltuvat myös tehohoitopotilaalle. En usko, että Suomessa koronapotilaiden hoito kaatuu hengityslaitteiden määrään.

Tehohoidon käytännöistä uutisoi ensimmäisenä Yle.

Lue myös: HUS suunnittelee maanalaista varasairaalaa Meilahteen