Näin koronavirus runtelee siihen sairastuneen kehoa – kuvat koronapotilaiden keuhkoista kertovat karua kieltään

Kun potilaiden määrä on kasvanut, on uuden taudin oireistakin saatu sitä lisää tietoja. Viikko sitten julkaistu ensimmäinen kliininen selvitys paljastaa taudin vaikutukset 41 ensin sairastuneen potilaan kehoissa.

Merkillepantavaa on, että eri potilaiden oireet vaihtelivat runsaastikin sairauden puhkeamisvaiheessa. Yksi oire kuitenkin yhdisti kaikkia potilaita, kun oireet kehittyivät eteenpäin: kaikille aiheutui keuhkokuume.

Lue myös: Pysäyttävä kuva kiteyttää Wuhanin koronakriisin: Mies lyyhistyi kuolleena keskelle jalkakäytävää

Potilaiden kuolemantapauksia ei tutkimuksessa ollut mukana muuten kuin ennusteen tasolla, sillä hoito oli monella kesken.

Kaikista 41 sairastuneesta ennustettiin kuuden (15 prosentin) kuolevan. Tehohoidossa oli yhteensä 13 potilasta, joista viiden uskottiin menehtyvän.

Selvitys piirtää kuvan keuhkokuumeen aiheuttavasta vakavasta sairaudesta, joka runtelee potilaiden kehoa monin eri tavoin. Nuoremmat potilaat kestivät taudin rasituksen paremmin, vanhempiin sairaus iski selvästi pahemmin.

Kaikista potilaista tehohoitoa tarvitsi noin kolmannes, kun taas yli 65-vuotiaista potilaista teho-osastolle joutui noin puolet. Myös olemassa jo olleet perussairaudet huononsivat potilaan ennustetta.

Kuume paljastava ensioire

Sairauden puhkeamisvaiheessa lähes kaikki potilaat yhdistävä oire oli kuume. Siitä kärsivät yhtä potilasta lukuun ottamatta kaikki.

Seuraavaksi yleisimmät oireet olivat yskä (76 prosentilla) ja lihaskivut tai lihasväsymys (44 prosentilla).

Harvinaisempia oireita olivat lisääntynyt syljen eritys (28 prosentilla), päänsärky (8 prosentilla), veriyskä (5 ptosentilla) ja ripuli (3 prosentilla).

Lue myös: Koronavirusepidemia otti taas uuden harppauksen Kiinassa: Yli satatuhatta ihmistä tarkkailussa tartunnan pelossa – MTV Uutiset seuraa viimeisimpiä käänteitä

Sairauden kehityttyä keuhkokuumeeksi yli puolet (55 prosenttia) sai vakavia hengitysoireita hengenahdistuksen muodossa. Tähän meni keskimäärin kahdeksan päivää sairauden puhkeamisesta.

Vielä useammalla (63 prosentilla) todettiin lymfopenia, eli imusolujen määrän aleneminen. Imusolut ovat valkosoluja, jotka auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää.

Runnellut keuhkot

Kun tauti eteni, iski se voimalla potilaan keuhkoihin. Jokaiselta potilaalta tehtiin epänormaaleiksi kuvattuja löytöjä keuhkoista.

Kuvat keuhkoista sairauden eri vaiheissa ovat pysäyttäviä.

Tutkimuksen yhteydessä on julkaistu läpileikkauskuvia kahdelta eri potilaalta. Toisen potilaan osalta paljastuu taudin eteneminen: 53-vuotiaan naisen keuhkokapasiteetti on kärsinyt merkittävästi neljän päivän kuluessa. Alla olevat kuvat on otettu, kun sairauden puhkeamisesta hänellä on mennyt kahdeksan ja kaksitoista päivää.

Toinen potilaista on 40-vuotias mies. Hänen keuhkonsa ovat alkaneet täyttyä pahasti hengitystä salpaavasta massasta.

Tiedossa ei ole, mikä kyseisten potilaiden tilanne on nyt.

Yli neljännes potilaista sai hyvin vakavia oireita. Jos näin kävi, niin potilas sai keskimäärin yhdeksässä päivässä akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän.

Vakavimmissa tapauksissa potilaat saivat akuutteja sydänvaurioita (12 prosenttia), akuutteja munuaisvaurioita (7 prosenttia) tai joutuivat sokkitilaan (7 prosenttia).

Taudin tappavuusastetta ei vielä tiedetä.

Aikaisempien tällä vuosituhannella puhjenneiden tappavien koronavirusmutaatioiden SARSin ja MERSin kohdalla tappavuus oli suurta.

MERS-epidemioissa on sairastunut marraskuuhun 2019 mennessä 2 494 ihmistä, joista lähes 858 kuoli. SARS:in kohdalla luvut 8 096 ihmistä, joista 774 kuoli.

Oikaisu 1.2. klo 13.14: MERS-epidemioita ei artikkelin aiemmasta muotoilusta poiketen ole tavattu vain yhtä, vaan tautipurkauksia on ollut useita, ja aiemmin mainitun 1400 sairastuneen sijaan sairastuneita on ollut lähes 2494.