Jokainen vahvistettu koronavirustapaus tarkoittaa viranomaisille kiirettä: on etsittävä kaikki, jotka ovat voineet altistua tartunnalle, jotta viruksen leviäminen edelleen voidaan saada estettyä heti alkuunsa.
Tartunnan jäljittäminen on leviävien tartuntatautien vastaisessa työssä normaali menettelytapa. Vastaavaa toimenpidettä on käytetty esimerkiksi ebolan ja sarsin leviämisen estämiseksi.
– Tavoitteena on rajoittaa taudin leviämistä ja katkaista tartuntakanavat, sanoo terveysministeriön virkamies Bruno Coignard uutistoimisto AFP:lle.
Jäljitysreitti alkaa potilaasta, jota pyydetään nimeämään kaikki ihmiset, jotka ovat voineet mahdollisesti saada häneltä tartunnan. Tartuntatautilääkärit ottavat yhteyttä listalla mainittuihin ihmisiin, joiden osalta tartuntariski sitten luokitellaan joko mitättömäksi, heikoksi tai kohonneeksi.
Lue myös: Koronaviruksen tyrmistyttävä hintalappu Suomen matkailulle julki: Matkustusvirrat pysähtyivät yhdessä yössä – "Yksittäiset matkailijat valonpilkahduksia yössä"
Viimeisimpään kategoriaan kuuluvat Coignardin mukaan ne, jotka ovat olleet läheisesti ja kasvokkain tekemisissä potilaan kanssa alle metrin etäisyydellä ainakin 10–15 minuutin ajan. Riskiarvion lievimmässä päässä ovat ne, joiden kontakti potilaaseen on ollut ohimenevä.
– Jos törmäätte sattumalta kadulla, tartunnan leviämiselle ei ole mitään syytä, Coignard kuvailee.
Lue myös: Iisalmelaispariskunnan koronavirusepäily osoittautui aiheettomaksi – katso tästä kaikki epäilyt Suomessa
Keskitason riskiarvio on haasteellisin
Korkeimman riskiluokan ihmisiä viranomaiset pyytävät pysymään kotona. Lisäksi heitä neuvotaan mittaamaan ruumiinlämpönsä kahdesti päivässä ja ilmoittamaan terveysviranomaisille, jos tartunnan oireita alkaa ilmetä.
Terveydenhoitajat myös soittavat heille päivittäin varmistaakseen, että altistuneet noudattavat ohjetta eristäytymisestä.
Ongelmallisimpia ovat ne, jotka asettuvat riskiarvion keskivaiheille. Heitä yleensä neuvotaan mittaamaan ruumiinlämpönsä kaksi kertaa päivässä ja olemaan yhteydessä lääkäriin oireiden tullessa. He saavat kuitenkin liikkua ulkona tarkkailujaksolla, joka tyypillisesti kestää kaksi viikkoa.
Lue myös: Käytä käsihuuhdetta! Muistatko tämän korvamadon? Sairaalaväen ja pop-tähden rap-valistusvideo on ajankohtaisempi kuin koskaan
Kukin potilas on saattanut tartunnan saamisen jälkeen olla tekemisissä kymmenien ihmisten kanssa, mikä tekee tartuntojen jäljittämisestä vaikeaa. Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti potilaan tartunta on havaittu, kuinka sosiaalista heidän elämänsä on ja kuinka nopeasti heidät saadaan eristyksiin.
Kehittyneet maat kykenevät vielä nykyisillä tartuntamäärillä hoitamaan jäljityksen. Tartuntatautien professori Martin Hibberd kuitenkin huomauttaa, että kehittyvissä maissa tilanne on toinen.
– Huolena on, että jotkut maat ovat vähemmän valmistautuneita, ja virus lähtee leviämään vielä laajemmalle. Jos niin käy, myös kehittyneissä järjestelmissä tulee olemaan vaikeuksia tarkastaa kaikki altistuneet.