Suomalaisista vientiyrityksistä enää neljällä prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä, selviää kauppakamarien vientijohtajille teetetystä kyselystä.
Touko-, elo- ja marraskuun vientijohtajakyselyt osoittavat kauppakamarin tiedotteen mukaan, että yritykset ovat olleet sitoutuneita Venäjän markkinoilta vetäytymiseen. 15 prosenttia vastanneista kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Kyselystä selviää myös, että suomalaisyritysten vientinäkymiä ensi vuodelle heikentävät Saksan kehnommaksi kääntynyt taloustilanne ja Britannian EU-eron aiheuttamien kaupanesteiden kasvu.
Muutos on ollut nopeaa
Kauppakamarien vientijohtajakyselyllä on selvitetty Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien suomalaisten vientiyritysten vetäytymistä Venäjän markkinoilta.
Kyselyt osoittavat, että yritykset ovat tehneet Venäjän markkinoilta poistumista tasaisesti. Suurin lähtöpiikki näkyi touko- ja elokuun välisenä aikana.
Vielä toukokuun kyselyssä 24 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi yrityksellä olevan liiketoimintaa Venäjällä ja 17 kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Elokuun kyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten liiketoiminta Venäjällä oli vähentynyt huomattavasti ja enää 6 prosentilla vastanneista oli liiketoimintaa Venäjällä ja 21 prosenttia vastanneista kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Lue myös: Kauppakamarien vientijohtajakysely: Suomalaiset vientiyritykset vähentämässä Kiina-riippuvuuttaan
Suomalaisyritykset Venäjän vastaisen rintaman etujoukoissa
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Lenita Toivakan mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet erittäin sitoutuneita Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja Venäjän markkinoilta vetäytymiseen.
– Suomalaisyritykset ovat olleet etujoukoissa noudattamassa Venäjä-pakotteita todella kuuliaisesti, ja ne ovat sitoutuneet niihin erittäin hyvin. Suomalaisten yritysten Venäjältä vetäytyminen Venäjän hyökkäyssodan vuoksi on läntisistä maista suurinta, Toivakka toteaa tiedotteessa.
– Suomalaisilla yrityksillä on ollut vahva tahto tuomita Venäjän sotatoimet, vaikka vetäytyminen ei ole ollut yksinkertaistaja siitä on ollut taloudellisia seurauksia.
Toivakan mukaan suomalaiset vientiyritykset ovat pienentäneet Venäjä-riskiään jo ennen hyökkäyssodan alkamista Krimin valtauksen jälkeen.
– Venäjän osuus Suomen viennistä oli sodan alkaessa enää 5 prosenttia. Suurimmalle osalle yrityksistä Venäjä ei enää ollut tärkeimpien kauppakumppanien joukossa.
– Venäjän kaupassa on nyt jääkausi, joka voi kestää kymmeniä vuosia, sukupolvia. Koska luottamus on mennyttä, paljon pitäisi itärajan takana muuttua, että kauppa taas elpyisi, sanoo Toivakka.
2:04
Katso myös: Suomalaistakkojen vienti kasvanut rajusti Ukrainan sodan aikana
Saksan heikkenevä talous uhkaa suomalaisyritysten ensi vuoden vientinäkymiä
Saksan heikkenevä taloustilanne vaikuttaa kyselyn mukaan myös suomalaisyrityksiin.
– Kun Euroopan talouskasvun veturi ei vedä, se vaikuttaa suoraan ja välillisesti myös suomalaisyrityksiin. Tällä hetkellä Saksa on suurissa vaikeuksissa energiakysymysten kanssa ja rajusti kohonneet kustannukset ovat ajaneet myös Saksan talouden pudotukseen, Toivakka sanoo.
Kyselyssä kysyttiin vientiyrityksiltä myös sitä, onko Britannian EU-eron aiheuttamilla kaupanesteiden kasvulla vaikutusta yrityksen vientinäkymiin ensi vuonna 2023.
42 prosenttia yrityksistä kertoo kaupanesteiden kasvun vaikuttavan vientinäkymiin merkittävästi, jonkin verran tai hieman ja 52 prosenttia vastaajista arvioi, ettei niillä ole lainkaan vaikutusta.
Yhdysvaltojen kiinnostavuus kauppakumppanina kasvanut
Yhdysvaltojen kiinnostavuus kauppakumppanina on kyselyssä kasvanut. 63 prosenttia vastaajista arvioi Yhdysvaltojen kiinnostavuuden kasvaneen tai kasvavan ensi vuonna merkittävästi, jonkin verran tai hieman.
Toivakan mukaan juuri nyt lähtökohdat Yhdysvaltojen ja Suomen kauppasuhteiden tiivistämiselle ovat nyt hedelmälliset.
– Myös Suomen tunnettuus on kasvanut Nato-jäsenyysprosessin aikana ja maineemme on hyvä. Monessa kaupungissa ja osavaltiossa on kysyntää liikenteen, älykkäiden kaupunkien, satamien tai terveydenhuollon ratkaisuille, ja useissa osavaltioissa on käynnissä massiivisia vihreän siirtymän ja digitaalisuuden hankkeita.
– Myös hävittäjäkauppoihin liittyvä yhteistyö raottaa suomalaisille yrityksille vaikeasti avautuvia uusia ovia.