Tuore vertailukausi osoittaa ilmaston jatkaneen lämpenemistään, Ilmatieteen laitos kertoo.
Ilmatieteen laitos ottaa uuden ilmastollisen vertailukauden käyttöön lokakuun alussa.
– Ilmastollisella vertailukaudella tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä, Ilmatieteen laitos selventää.
Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joita hyödyntäen nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin.
Pitkä vertailuväli auttaa myös esimerkiksi ennustamisessa. Tilastoista on iloa vaikkapa lomailijoille, jotka voivat tarkistaa, millainen sää kohteessa tyypillisesti on esimerkiksi kesälomakaudella.
– Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen. Yksittäisen vuoden sääolot eivät anna oikeaa kuvaa esimerkiksi tietyn paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.
30 vuoden ajanjakso onkin riittävän pitkä, jotta esimerkiksi yksittäinen hellekesä ei keikauta keskiarvoa pieleen. Toisaalta se on myös riittävän lyhyt, jotta ilmasto ei ehdi muuttua valtavasti.
"Talven pituus on lyhentynyt"
Tuoreen vertailujakson aikana Suomen keskilämpötila oli 2,9 astetta, mikä oli edellistä jaksoa (1981–2010) 0,6 astetta lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattuna lämpötila on kivunnut 1,3 astetta, Ilmatieteen laitos kertoo.
– Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa, Ilmatieteen laitos kertoo.
Vuotuista sadetta Suomeen on saatu vuosien 1991–2020 aikana 609 millimetriä. Kasvua edelliseen jaksoon nähden on kaksi prosenttia ja vuosien 1961–1990 jaksoon nähden yhdeksän prosenttia.
– Muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla, meteorologi Jokinen toteaa.
Pysyvän lumipeitteen kesto onkin lyhentynyt Suomen etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.
3:25
Ilmastonmuutos vaikuttaa pelastajien työhön – ääriesimerkkejä on ollut jo Suomessa ja Euroopassa.