Suomessa varautuminen kemiallisiin uhkiin on hyvissä kantimissa ja osaamista on laaja-alaisesti useilla eri tahoilla, arvioi tutkimusprofessori Tiina Santonen Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksesta.
Kemiallisia uhkia on monenlaisia. Kemikaalialtistukset voivat olla laajoja tai rajattuja ja tapahtua vahingossa onnettomuudessa tai jonkun tahallisen toiminnan seurauksena.
– Uhkaa aiheuttavia kemikaalejakin on merkittävän suuri joukko, ja niillä on omat ominaisuutensa, Santonen kertoo.
Lue myös: Vuonna 2017 kerrottiin, että tappavia taistelukaasuja testattiin ensimmäistä kertaa Suomessa – Ilkka Kanerva: "Terroristit ovat erittäin pirullisia"
9:51
Katso videolta, miten Puolustusvoimat harjoitteli toimintaa kemiallisten aseiden valta.
Viranomaisten yhteispeli on keskeistä
Koska riskejä on hyvin erilaisia ja ne osuvat eri viranomaisten vastuu- ja osaamisalueille, on yhteispeli erittäin tärkeää.
– Olennaista on, että yhteistyöverkostot ovat kunnossa ja kaikki toimijat tietävät, mistä nimenomaiseen tilanteeseen löytyy sen tilanteen selvittämiseksi tarvittava paras osaaminen, Santonen tiivistää.
– Erinäköisissä harjoituksissa on aina tullut tuloksissa esiin, että yhteistyökuviot on syytä selvittää ja tehdä kaikille kirkkaaksi.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jollakin asiantuntijataholla on kyky kyseisen riskin vaatimaan analytiikkaan ja aineiden tutkimiseen, toisella taas riskiarvion tekemiseen esimerkiksi lyhyellä tai pitkällä aikajänteellä. Viranomaispuolella yhden viranomaisten tontille voivat kuuluvat esimerkiksi akuutit turvatoimet, toiselle taas tilanteen jälkihoito.
Yleensä kemiallisen riskin kohtaavat ensimmäisenä ensivasteen toimijat, kuten pelastusviranomaiset. Heille onkin luotu ohjeistukset siitä, miten lähtökohtaisesti erilaisissa tilanteissa tulee toimia, myös tiettyjä yksittäisiä kemikaaleja tai kemikaalityyppejä silmällä pitäen.
Lue myös: Hotelli Tornin ravintolassa oireita aiheuttanut mysteeriaine oli mahdollisesti kardemummaa – epäillyn kotiin lähetettiin terroripommiryhmä
Hotelli Tornin myrkytysepäily laittoi viranomaiset testiin
Viranomaistoiminta sai mahdollisuuden testiin vuosi sitten heinäkuussa 2022, kun Helsingin hotelli Tornin Ateljee barissa sattui epäilty myrkytystapaus.
Tapauksessa joukko ravintolan henkilökunnan jäsenistä sai oireita sen jälkeen, kun eräs asiakas oli käyttäytynyt ravintolassa epätavallisella tavalla. Viranomaiset tutkivat tapauksen, mutta mitään myrkyllisiä aineita tai selitystä oireilulle ei löytynyt. Poliisi on vakuuttunut, ettei asiassa epäilyjen kohteella naisella ollut tarkoitus aiheuttaa kenellekään mitään haittaa.
Tapauksen jälkeen Helsingin poliisilaitos järjesti tapahtumaan osallistuneille viranomaisille palautetilaisuuden tilanteen tunnistamiseen ja viranomaistoimiin liittyen.
Tapauksen tutkinnanjohtaja Crista Granroth kertoo, että työkokous pidettiin, koska monien viranomaisten panosta vaatinut tapaus tarjosi hyvän mahdollisuuden käydä läpi eri viranomaisten kesken yhteisiä tekemisen tapoja myrkyllisiä aineita koskevien tilanteiden varalta.
– Tämä oli meille herätteenä meille viranomaisille, toiminnallemme ja yhdessä tekemiselle. Jos tällainen tapaus tulee uudestaan, olisimme vielä parempia työssä, jota teemme.
2:23
Nainen levitti tuntematonta ainetta hotelli Tornissa – tutkinnanjohtaja kertoo erikoisesta tapauksesta.
Granroth korostaa, että hotelli Tornin tapaus käy esimerkkinä viranomaisten näkökulmasta hyvin menneenä tapauksena. Kyse ei ollut siis virheiden läpikäymisestä, vaan toiminnan kehittämisestä.
– Ei todellakaan ole niin, että asiat olisivat menneet huonosti tai olisi tapahtunut virheitä tai huolimattomuutta, Granroth kertoo.
Tilaisuudessa viranomaiset perehtyivät muun muassa toistensa suorituskykyyn ja siihen, miten jokainen voi osaltaan edistää toisen viranomaisen toimintaa. Samalla tarkistettiin, että kaikilla on käsitys toistensa käytännöistä. Tarkoituksena on sujuvoittaa toimintaa entisestään.
Granroth korostaa sen tärkeyttä, että viranomaiset ovat valmiita tällaisia myrkyllisiä aineita koskevien epäilyjen varalta. Se tarkoittaa erityistä toimintakykyä ja yhteistä tietämystä oikeista menettelytavoista.
– Poliisi ei tässä todellakaan ole yksin, vaan muiden viranomaisten kanssa, hän sanoo.
0:46
Ensimmäistä kertaa julkisuudessa esiintyneet hoitohenkilökunnan jäsenet kertovat BBC:n haastattelussa, ettei Skripalien uskottu selviytyvän myrkytyksestä.
Lue myös: Salisburyssa hermomyrkylle altistunut poliisi avautuu BBC:lle: "Perheeni menetti kaiken" – tutkimusryhmä: Myrkkypullolla olisi voinut tappaa tuhansia
Novitšok-myrkkyjä ja tuntemattomia aineita
Turvallisuustilanteen jännityttyä Euroopassa kysymykset kemiallisten riskeistä ovat ajankohtaisempia kuin hetkeen. Useilla on vielä hyvässä muistissa sen, kuinka entinen venäläisagentti Sergei Skripal tyttärineen myrkytettiin novitšok-hermomyrkyllä Salisburyn kaupungissa Isossa-Britanniassa.
Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen Tiina Santonen kertoo, että tahallisten tapausten selvitys hoidetaan poliisivetoisesti, jälleen laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
– Poliisilla on ne verkostot, joissa näitä erilaisia skenaarioita on mietitty.
Hän kertoo, että tuntematon aine on kemiallisten uhkien kohdalla erityisen vaikea lähtökohta.
– On hyvin haastavaa, jos ei ole minkäännäköistä johtolankaa siitä, että mistä voisi olla kyse, hän kertoo.
– Voidaan esimerkiksi aiheutuneiden oireiden perusteella koittaa haarukoida, minkä tyyppisestä aineesta voi olla kyse, mutta usein kemikaalien akuutitkin oireet voivat olla aika epäspesifejä, hän sanoo.
Viranomaiset voivat erilaisin suoraan osoittavien mittareiden ja analyysimenetelmien avulla selvittää aineen, mutta erityisesti akuutissa tilanteessa näihin liittyy epävarmuuksia.
Lue myös: Suomeen varastoidaan kalustoa liki 250 miljoonan edestä suuronnettomuuksien varalle – materiaalia esimerkiksi ydin- ja kemiallista uhkaa varten
12:27
Entä jos kemiallista asetta käytetään Ukrainassa? Videolla käydään myös läpi, millaisia aineita ne ovat ja tällaista tuhoa ne tekevät ihmisen elimistölle.
Santonen: Erityshuomiota jälkihoitoon ja viestintään
Santonen katsoo, että Suomessa on hyvät mallit akuuttien tilanteiden hoitamiseksi, mutta haasteeksi voivat muodostua jälkiselvittelyt ja jälkivaikutusten hoito, esimerkiksi ympäristöön levinneiden aineiden pitkäaikaisvaikutusten selvitys ja estäminen. Niissä ei välttämättä ole olemassa samanlaisia valmiita toimintamalleja kuin akuuttien tilanteiden ratkaisemisessa, koska tilanteet ovat niin moninaisia.
Toisaalta myös psykologiset seikat on huomioitava. Vaikka jonkin kemikaaleihin liittyvä riski olisi arvioitu vähäisiksi, voi ihmisillä olla silti suuria huolia esimerkiksi jonkin tapahtuneen kemikaalipäästön pitkäaikaisvaikutuksiin liittyen.
– Riskiviestintä on olennaista. Pitää selkeästi viestiä, että olemme tehneet riskiarvion, joka perustuu parhaaseen olemassa olevaan tietoon ja jonka takana voimme seisoa, Santonen kuvailee.
8:39
Itämeren pohjassa makaa tonneittain kemiallisia aseita – mitä niille tulisi tehdä?