Maailmalla on useita tutkijoita, joiden mielestä Kreikan kriisi ratkaistaisiin parhaiten velkojien ja EU:n joustamisella. Yksi Kreikan armahtamista kannattavista on Helsingin yliopiston poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa.
Holappa toteaa, että Kreikan kovakourainen painostaminen velkojen maksuun ja tiukennuksiin ei ole pidemmän päälle sosiaalisesti kestävä ratkaisu.
– Kreikka on jo taipunut niin paljon. Lisätaipuminen Kreikassa ei auta enää tippaakaan tämän kriisin suhteen. Kreikalle asetetut vaatimukset ovat monessa mielessä heikentäneet Kreikan talouskasvun mahdollisuuksia, Holappa sanoi MTV3:n Huomenta Suomessa torstaina.
Hänen mukaansa Kreikan hallitus on jo nyt mennyt liian pitkälle EU:n ja velkojien vaatimusten noudattamisessa.
– Talouskuripolitiikka on ollut hyvin tiukkaa. Kreikan uusi hallitus on jo itseasiassa hyväksynyt ja allekirjoittanut tämän talouskuripolitiikan jatkamisen. Nähdäkseni nykyhallitus on mennyt liiankin pitkälle tiettyjen vaatimusten hyväksymisessä.
Joustaminen voisi olla Suomenkin kannalta parempi
Julkisuudessa on käytännössä esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka tässä tilanteessa ovat mahdollisia. Ensimmäisessä Kreikka yksipuolisesti irtisanoutuu velkojen maksamisesta, toisessa se ajetaan koordinoituun velkajärjestelyyn. Vaihtoehto, jossa osa velkaa annettaisiin anteeksi, olisi Holapan mielestä Suomenkin kannalta parempi ratkaisu.
– On ilmiselvää, että siinä koordinoidussa velkajärjestelyssä Suomi tulee saamaan ainakin osan rahoistaan takaisin. Jos Kreikka yksipuolisesti irtisanoutuu velkojen maksusta, voi olla, että meille ei jää mitään muuta kuin 900 miljoonan euron takuusumma.
Vaikka Holapan ajatus saakin kannatusta tutkijoiden keskuudessa eri puolilla maailmaa, harva on tullut ajatustensa kanssa julkisuuteen, varsinkaan Suomessa.
– Se varmaankin liittyy siihen, että ne tahot, jotka ovat olleet kaikkein Kreikka-vastaisimpia, ovat liputtaneet Kreikan eron puolesta. Siinä on ollut sellaista nationalistista retoriikkaa. Tässä on kuitenkin se sudenkuoppa, että nationalistinen ajattelu tässä tilanteessa johtaa itseasiassa Suomen kannalta suurimpaan mahdolliseen rahojen menetykseen, Holappa arvioi.