Keskustelu eläkeiästä käy kuumana. Osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta kertoo, miksi suomalaiset halajavat vanhuuseläkkeelle – ja kuinka heidät saisi houkuteltua tekemään töitä pidempään.
Viimeiset kolme vuotta on käyty keskustelua eläkeiän alarajan nostamisesta. Tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuoden iässä. Osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta kertoo, miksi ihmiset eivät ole innokkaita jäämään työelämään alaikärajan ylityttyä ja mikä saattaisi houkutella jäämään työelämään vielä 63 ikävuoden jälkeen.
– Olemme tutkineet vanhuuseläkkeelle työstä jääneitä ihmisiä hyvin edustavalla tavalla koko väestön näkökulmasta. Tutkimuksista tulee aika yhdenmukainen kuvaus niistä tekijöistä, jotka ovat ajaneet pois työstä – eli valitsemaan vanhuuseläkkeen. Tärkein tekijä ihmisten omien kertomusten ja kuvausten mukaan on työelämään liittyvät tekijät, Kautto kertoo.
Tällaisia asioita ovat Kauton mukaan esimerkiksi kiire työpaikalla, työtehtävien joustamattomuus, henkinen rasittavuus, esimiestoiminta tai huonot välit työkavereihin tai esimieheen.
– Ihmiset tuovat esille nimenomaan asioita, jotka liittyvät tapaan, millä työtä tehdään. Työntekijöiden mielestä siinä vaiheessa kun ihmisellä on mahdollisuus valita, jatkaako hän töissä vai lähteekö eläkkeelle, korostuu se, miltä työ tuntuu.
Kiire työpaikalla, tehtävien joustamattomuus ja henkinen rasittavuus saavat valitsemaan vanhuuseläkkeen.
Joustavuus houkuttelisi jatkamaan töitä
Tällä hetkellä tilanne näyttää Suomessa siltä, ettei työpaikkojen työtehtävissä ole juurikaan mahdollista hakea ratkaisuja, joissa työtehtäviä helpotetaan tai esimerkiksi työajoissa joustettaisiin – tai mahdollistettaisiin jotakin muuta tekemistä kuin liian raskaaksi koettua työtä.
– Yksi tärkeä kysymys on se, että voidaanko näistä työn tekemisen ehdoista neuvotella siinä vaiheessa, kun ihmisellä on vanhuuseläkkeelle jäämisen mahdollisuus käsillä. Tähän vaikuttaa aika paljon se, että meillä on hyvin paljon pieniä työpaikkoja. Suuri osa työssäkäyvästä väestöstä työskentelee pienillä työpaikoilla, joissa työnantajat näkevät asian niin, ettei heillä tehtävissä töissä juuri ole joustomahdollisuuksia. Ne voivat liittyä moniin asioihin alasta riippuen, esimerkiksi aukioloaikoihin, asiakaspalveluvastuuseen tai tuotannon aikatauluihin, Kautto kuvailee.
Kauton mukaan työnantajalla on usein halukkuutta pitää 63 vuottakin täyttänyttä ihmistä töissä, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta räätälöidä työtehtävää toisenlaiseksi.
– Kun näin ei ole, työntekijä päättää aika usein valita mieluummin vanhuuseläkkeelle siirtymisen kuin jatkaa siinä ehkä rasittavaksi kokemassaan työssä, Kautto selventää.
Kelpaako yli 55-vuotias työnantajalle?
Entä jos työnantaja ei ole kiinnostunut "liian vanhasta" työntekijästä? Osa yli 55-vuotiaista työnhakijoista on kokenut työnhaussa ikäsyrjintää, mikä on puolestaan herättänyt ristiriitaa julkisessa keskustelussa eläkeikärajan nostamisesta.
– Tässä suhteessa on tullut vähän valoa tunnelin päähän siinä mielessä, että työnantajien asenteet 55 vuotta täyttäneiden työllistämiseen ja työssä pitämiseen ovat 2000-luvulla vähän parantuneet. Ei asenteet loistavalla tasolla ole nytkään, mutta ovat kuitenkin parantuneet.
Asenteisiin vaikuttaminen on vaikea tavoite.
– Keskustelu työvoiman riittävyydestä ja työurien pitenemisestä on noussut ja aika laajasti hyväksytty yhteiskunnassa. Tällä signaalilla voidaan osaltaan vahvistaa työnantajien halukkuutta tarjota lisää töitä tämän ikäisille. Myös työvoiman riittävyys korostaa ikääntyneiden työssä pitämisen tärkeyttä.
Studio55.fi/Anni Uittamo
Kuvat: Colourbox.com
Asiantuntija neuvoo: Näin takaat itsellesi vauraan vanhuuden
Asiantuntija varoittaa: Nämä ovat aloittelevan sijoittajan pahimmat virheet
Voiko kuka vain vaurastua? Sijoittamisen asiantuntija vastaa