Recep Tayyip Erdogan on todennäköisesti Turkin lähihistorian voimakkaimmin mielipiteitä jakava johtohahmo.
Kannattajilleen hän on vahva johtaja, joka siivitti Turkin taloudelliseen kasvuun. Kriitikot taas näkevät miehen itsevaltaisena hallitsijana, joka ei suvaitse toisinajattelijoita ja hiljentää säälimättä kaikki häntä arvostelevat äänet.
Kritiikki ei ole täysin aiheetonta. Vuonna 2014 Turkin poliisi pidätti 16-vuotiaan pojan, joka oli kritisoinut Erdoganin Oikeus ja kehitys -puoluetta (AKP) pitämässään puheessa.
Toukokuussa oikeus tuomitsi entisen missin reilun vuoden ehdolliseen vankeuteen sen jälkeen, kun nainen oli jakanut sosiaalisessa mediassa Turkin hallintoa kritisoivan runon.
Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Turkin tilannetta. Maan hallintoa on syytetty muun muassa poliittisten aktivistien vainoamisesta, kurdivähemmistön asemasta, vankien huonosta kohtelusta ja epäreiluista oikeudenkäynneistä.
Oikeuden eteen on marssitettu myös turkkilaisia toimittajia. Heidän ulkomaalaisia kollegoitaan on ahdisteltu ja passitettu pois maasta.
Yhdestä asiasta presidentin kannattajat ja kriitikot voivat kuitenkin olla yhtä mieltä. Sen jälkeen kun modernin Turkin isä ja maan ensimmäinen presidentti, Mustafa Kemal Ataturk kuoli, yksikään hahmo ei ole hallinnut maan politiikkaa yhtä kauan kuin Erdogan.
Viime viikonlopun vallankaappausyrityksestä huolimatta Erdogan säilytti paikkansa maan johdossa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa paransi asemaansa.
Erdogan on konservatiivien ja muslimien suosiossa
61-vuotias Erdogan astui valtaan vuonna 2002, vain vuosi Oikeus ja kehitys -puolueen perustamisen jälkeen. Hän toimi 11 vuotta Turkin pääministerinä, ennen kuin hänestä tuli maan ensimmäinen suorissa kansanvaaleissa valittu presidentti elokuussa 2014.
Erdoganin Oikeus ja kehitys -puolueella on paljon äänekkäitä ja uskollisia kannattajia etenkin maan konservatiivien ja muslimien keskuudessa. Turkin ulkopuolella puolue on kuitenkin joutunut usein kritiikin kohteeksi, sillä se on hiljentänyt valtapuoluetta vastustaneita tahoja, joskus kyseenalaisin keinoin.
Erdoganin valta ulottuu myös Turkin rajojen ulkopuolelle: hänen turvamiehensä ovat ahdistelleet toimittajia Yhdysvalloissa ja saksalainen satiirikko joutui oikeuteen kotimaassaan pilkattuaan Turkin presidenttiä televisiossa.
Erdogan on kiistänyt ajavansa islamistisia arvoja ja kertonut kannattavansa valtion ja kirkon eroa. Hän kuitenkin kannattaa turkkilaisten oikeutta ilmaista uskonnollisia näkemyksiään monia muita avoimemmin. Kanta on herättänyt ihailua etenkin maan syrjäisemmillä alueilla.
Lokakuussa 2013 Turkki mitätöi säännön, joka kielsi päähuivin käytön valtion laitoksissa työskenteleviltä naisilta.
Päätös oli tuolloin pääministerinä työskennelleen Erdoganin mukaan ”askel kohti normalisoitumista”.
– Olemme nyt hävittäneet antiikkisen ehdon, joka oli tasavallan hengen vastainen, Erdogan julisti puheessaan valtapuolueen lainsäätäjille.
Naisten oikeuksia käsittelevässä huippukokouksessa vuonna 2014 Erdogan puolestaan laukoi, ettei "miehiä ja naisia voi kohdella samanarvoisina – se sotisi luonnonvoimia vastaan". Samassa tilaisuudessa hän nosti esiin toisen maailmansodan jälkeiset kommunistivaltiot, joissa naiset alkoivat tehdä miesten rinnalle fyysistä työtä. Erdoganin mukaan lapio ei sovi naisen käteen.
– Se sotii heidän herkkää luonnettaan vastaan.
Kriitikot ovat kommentoineet Erdoganin pyrkimyksiä luoda maahan ”alkoholivapaita alueita” ja pitäneet sitä osoituksena hänen väitetyistä islamistisista pyrkimyksistä.
1000-huoneinen palatsi
Erdoganin vastustajat pitivät presidentin hulppeaa palatsia osoituksena hänen autoritaarisista taipumuksistaan.
Ankaran liepeille, mäkeen pystytetyssä Ak Sarayssa (Valkoinen Palatsi) on yhteensä 1000 huonetta. Palatsi on suurempi kuin Yhdysvaltain presidentin Valkoinen talo tai Moskovan Kreml. Palatsin on kerrottu ylittäneen alkuperäiset, useiden satojen miljoonien eurojen kustannusarviot reilusti.
Erdoganin suosio perustuu suurilta osin Turkin tasaiseen talouskasvuun viimeisen vuosikymmenen aikana. Maan talous on kasvanut noin 4,5 prosenttia vuosittain.
Vuosien varrella Turkista on kehittynyt teollisuuden ja viennin huippumaa. AKP:n hallitus on pitänyt inflaation kurissa, mikä on kunnioitettava saavutus 90-luvun kaaoksen jälkeen. Tuolloin maassa kärsittiin ajoittain jopa 100 prosentissa huidelleesta inflaatiosta
Vuonna 2014 maan talous alkoi kuitenkin takerrella. Talouskasvu hidastui 2,9 prosenttiin ja työttömyys nousi yli 10 prosenttiin.
Kansainvälisellä näyttämöllä Erdogan on tuominnut Israelin toimet ja maan hallinnon suhtautumisen palestiinalaisiin. Kannanotto on merkittävä, sillä Israel on aiemmin ollut yksi Turkin suurimmista liittolaisista. Kannanotto vakiinnutti Erdoganin kannatusta Turkin muslimien keskuudessa ja nosti hänen suosiotaan myös muualla Lähi-Idässä.
Erdogan on tukenut Syyrian kapinallisia taisteluissa Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Hän on kuitenkin kieltäytynyt auttamasta Syyrian kurdeja, jotka taistelevat Isisin joukkoja vastaan aivan Turkin rajojen kupeessa.