Suomen vastaanottokeskuksissa asuville naisille järjestetään omaa opiskelu- ja tukitoimintaa, johon miehillä ei ole asiaa.
Kursseilla kerrotaan muun muassa naisten oikeuksista, koulutuksesta ja asumisesta.
Maahanmuuttajanaisia tukevan Monika-Naiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jenni Tuominen pitää naisten omaa tukitoimintaa elintärkeänä etenkin niille, jotka ovat kokeneet turvattomuutta miesten takia. Elämä vastaanottokeskuksessa voidaan kokea ahdistavana ja naiset saattavat kohdata seksuaalista ahdistelua tai häirintää, Tuominen sanoo.
– Meidän palveluihimme on helppo hakeutua, kun paikalla on vain naisia. Toimintaympäristö on turvallinen.
Turvapaikanhakijanaiset ja -miehet ovat pitkälti kiinnostuneita samoista aiheista, mutta naisten omissa ryhmissä voidaan puhua intiimeistäkin asioista, joista miesten kuullen voisi olla vaikeaa tai mahdotonta puhua.
Suomessa naisten kotoutumista tuetaan Suomen Pakolaisavun kotimaan toiminnan päällikön Tuuli Nikulan mielestä verrattain hyvin.
Naiset ja perheet saavat joissain määrin jopa enemmän tukea kuin miehet, sillä Suomessa esimerkiksi järjestöt tarjoavat paljon toimintaa erityisesti naisille ja äideille.
Mahdollisuudet osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan kuitenkin vaihtelevat. Jos naisen asema on hänen omassa kulttuurissaan heikko, on olemassa riski, että lähiyhteisö kontrolloi hänen valinnanvapauttaan myös Suomessa, Nikula sanoo.
Suomen Pakolaisavun Kotikunta-hankkeen hankejohtaja Milla Mäkinen kuitenkin huomauttaa, että Suomessa naisia pidetään aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina siinä missä miehiäkin. Tämä ei päde kaikkiin turvapaikanhakijoita vastaanottaviin maihin.