Suomesta tuli tiistaina sotilasliitto Naton 31. jäsen. Mikä puolustusvoimissa muuttuu?
Puolustusvoimien arjessa Nato-jäsenyyden alkuvaiheessa muutokset eivät ole välttämättä kovin näkyviä, kertoo Puolustusvoimien kenraalimajuri, operaatiopäällikkö Kari Nisula Asian ytimessä -ohjelmassa.
– Jos muutoksen tiivistää, niin yhteinen tekeminen Naton ja sen jäsenmaiden kanssa syvenee ja laajenee, Nisula sanoo.
Tämä tarkoittaa Nisulan mukaan esimerkiksi tiedonvaihdon ja tiedusteluyhteistyön syventymistä, kansainvälisen harjoitustoiminnan mahdollisuuksien laajenemista, henkilöstön sijoittamista ja lähettämistä Nato-rakenteisiin sekä osallistumista operatiiviseen suunniteluun eri tasoilla.
– Suomalaisella on edelleen päätösvalta siitä, miten sotilaita niin kotimaassa kuin ulkomailla käytetään: mihin tehtäviin ja kenen johdossa.
Operaatioiden johto siirtyisi selkeämmin Nisulan mukaan Natolle esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa.
Eversti Pasi Hirvonen sanoi aiemmin Helsingin Sanomille, että mikään Natoon liittynyt maa ei ole aikaisemmin ollut niin yhteensopiva kuin Suomi.
– Kyllä tässä täytyy samaa mieltä olla, Nisula toteaa.
Uhan arviointi laajenee
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teija Tiilikaisen mukaan Nato-jäsenyys kääntää Suomenkin katseen niihin uhkiin, joista muut tulevat Nato-kumppanit ovat huolissaan. Nisulan mukaan uhan arviointi laajenee.
– Naton jäsenenä arvioimme Suomeen kansallisesti kohdistuvien uhkien lisäksi liittoumaan kohdistuvaa uhkaa, Tiilikainen sanoo.
Arviointia tullaan tekemään myös laajemmassa ympäristössä.
– Toimijoita on erittäin laajasti ja tietysti kyvykkyydet sekä toiminnot ovat eri tasoisia kuin ne meillä kansallisesti tällä hetkellä ovat.
Nisula painottaa, että Suomella on edelleen yksiselitteisesti vastuu oman maan puolustuksesta ja valmiudesta.