Suomalaiset suhtautuvat EU:n yhteiseen velkaan nihkeästi etenkin oikeistopuolueissa.
Liki puolet suomalaisista (49 prosenttia) vastustaa EU:n yhteistä lisävelkaa, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vajaa viidennes ei vastustaisi lisävelanottoa.
EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ei yllättynyt tuloksesta, koska suomalaiset olivat jo EU:n elpymispaketin kohdalla epäileväisiä.
– Meillä on puhuttu velkaantumisesta paljon kotimaisessa yhteydessä. Suomessa on velkainen julkinen sektori – kyllä suomalaiset ymmärtävät, että velan kustannukset tulevat veronmaksajien maksettavaksi, Kujanpää kuvailee.
Yhteisvelkahankkeen vastustamista toivoo enemmistö perussuomalaisten (77 prosenttia), Liike Nytin, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen äänestäjistä.
SDP:n äänestäjien kannat jakautuvat: 30 prosenttia on yhteisvelan vastustamisen kannalla, 27 prosenttia on eri mieltä. Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjistä vain harva vastustaa yhteistä velkaa.
Kujanpää pitää äänestäjien kantoja pääpiirteittäin yhdenmukaisena puolueiden omien linjojen kanssa.
– Nyt pääministeripuoluekin [kokoomus] on väläytellyt, että ehkä jossain äärimmäisessä tilanteessa yhteisvelka voisi olla mahdollinen, esimerkiksi jos Ukrainan tukeminen sitä vaatisi.
– Mutta kokoomuksenkin äänestäjistä valtaosa vastustaa yhteisvelkaa, eli siinä mielessä puolueen kanta on hieman myönteisempi kuin äänestäjien kanta näyttää.
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).
