Näkökulma: Jääkiekolle kävi kylmät – World Cupin kariutuminen ikävä tieto Leijonille

16.1.25505092
Vuoden 2016 World Cup päättyi Leijonien osalta alkulohkoon.imago/IBL/ All Over Press
Julkaistu 17.01.2019 10:21
Toimittajan kuva

Tuomas Hämäläinen

tuomas.hamalainen@mtv.fi

@TuoHamalainen

Eri puolilla Suomen maata oli ehditty hangata kädet rakkuloille odottaessa sitä, että maailman parhaat miesjääkiekkoilijat nähdään jälleen samassa maajoukkueturnauksessa. Kämmenet saavat kuitenkin toipua kuumeisimmasta hinkkaamisesta, kun kiekkokaramelli on viety pois suun ulottuvilta.

Jääkiekkoliiga NHL ja NHL:n pelaajayhdistys ilmoittivat torstain vastaisena yönä Suomen aikaa, ettei World Cupia pelata vuonna 2020. Osapuolet viestittivät tahtoa järjestää World Cup tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä ei ole minkäänlaista tietoa siitä, milloin kaikki NHL-pelaajat voisivat päästä seuraavan kerran arvoturnauksiin.

LUE MYÖS: Kiekkofaneille musertava uutinen: World Cupia ei pelata vuonna 2020

Viimeksi kaikki parhaat nähtiin askissa syksyn 2016 World Cupissa. Tuolloin Suomi hävisi kaikki kolme alkulohkopeliään – Pohjois-Amerikan nuorisojoukkuekin nöyryytti Leijonia. Pelaaminen meni Lauri Marjamäen alaisuudessa puskemiseksi, eikä Suomi saanut pelaajistonsa potentiaalia esiin missään vaiheessa.

NHL-pelaajat eivät sen jälkeen päässeet Pyeongchangin viimevuotisiin olympialaisiin, ja NHL-komissaari Gary Bettman kertoi syksyllä Helsingissä vieraillessaan, ettei NHL-seurojen omistajien kanta ole muuttunut olympiaedustuksen suhteen. Todennäköisimmin NHL-miehiä ei siis nähdä Pekingin talviolympialaisissakaan vuonna 2022.

Nämä tiedot ovat surullisia laajemminkin lajille. Tätä nykyä kansainvälinen ykköstapahtuma on MM-kisat, mutta niissäkään ei nähdä kuin osa NHL-pelureista, kun taalaliigan pudotuspelit jylläävät samaan aikaan. Mahdollisuutta nähdä kaikkia oman maan ykköstähtiä pelaamassa maajoukkueen eteen ei ole hetkeen luvassa. NHL:ää tahkotaan Euroopan kärkimaiden näkökulmasta huonoon aikaan yöllä, eivätkä taalaliigan taistot sytytä kansan rivejä samalla lailla kuin kansallistunnetta kultivoivat maajoukkuemittelöt.

Suomalaisvinkkelistä tilanne on erittäin ikävä. Lukuisat kiekkoniilot ovat herkutelleet sosiaalisessa mediassa hahmotelmillaan sellaisista leijonaketjuista, joissa kaikki parhaat pääsisivät irti. Sommitelmat ovat olleet herkullista luettavaa – suomalaispelaajat ovat olleet parina edelliskautena NHL:ssä huikeassa iskussa, niin että World Cupin pettymys on alkanut tuntua kaukaiselta muistolta.

On NHL:n pistepörssin kakkosta Mikko Rantasta, laserlaukoja Patrik Lainetta, sentteripelin priimusta Aleksander Barkovia, Carolinan ässiä Sebastian Ahoa ja Teuvo Teräväistä. Mikael Granlundit, Kasperi Kapaset, Jesperi Kotkaniemet ja kumppanit hyökkäysvoimaksi päälle, ja pian listalle voitaneen lyödä myös NHL:n kärkivaraukseksi povattu Kaapo Kakko. Suomella olisi kyky pelata liikkuvaa taitolätkää huimalla tehopotentiaalilla, ja Leo Komarovin kaltaista rouhijaakin löytyisi tarvittaessa santapaperirooliin.

Puolustukseen muun muassa Rasmus Ristolaista, Miro Heiskasta, Sami Vatasta ja Olli Määttää, sekä otsikoiden ulkopuolella paistatellutta mutta peruspelin isoilla minuuteilla tyylikkäästi hoitavaa Esa Lindelliä. Kun maalivahtiosastokin on terästä, tällä nuorta taitoa pursuavalla joukkueella voitaisiin saavuttaa mestaruustason menestystä.

Suomi-kiekon horisontissa on muutoinkin kirkasta valoa; alle 18-vuotiaat ovat pelanneet neljänä vuonna putkeen MM-loppuottelussa ja alle 20-vuotiaatkin palasivat hiljattain maailmanmestaruuskantaan.

Mutta.

Myös aikuisissa pitäisi päästä takomaan, kun huippurungolla on mato syönnillään. Tulevaisuuteen liittyy aina enemmän herkkiä epävarmuustekijöitä, mutta selvää on, että Leijonilla olisi lähivuosina aito sauma mennä päätyyn asti ja kuitata edellisen World Cupin kalavelat kunnolla. Sitä, milloin tätä päästään yrittämään, joudutaan kuitenkin yhä vartomaan.

Tuoreimmat aiheesta

Leijonat