KalPa on pudonnut tuloksellisesti hienon alkukauden jälkeen sarjan pohjamutiin, mutta valoa paremmasta on näkyvissä. Silti työtä on tehtävänä vielä paljon, kirjoittaa MTV Sportin toimittaja Otto Leinonen.
Pääkuvan videolla Tulosruudun kuvaa lauantain SM-liigakierroksen huippuhetkistä.
KalPa pelasi vielä muutama viikko sitten karmeaa jääkiekkoa. Joukkue rämpi pahimmillaan kahdeksan ottelun mittaisessa tappioputkessa ja samaan aikaan sairastuvan puolella oli tunkua, joka vaikutti osaltaan tuloksiin.
KalPa pelasi kuin keskinkertainen NHL-joukkue. Kuopiolaisjoukkue pyrki kiekollisena mahdollisimman nopeasti pystyyn jokaisessa tilanteessa, joka näkyi pelaajien yksinäisinä kiekon kuskaamisina, vailla viisikon tukea.
Lue myös: Ässien hyökkääjä teki mykistävän tempun SM-liigassa – kerää ylistyssanoja: "Hattu päästä"
Kiekon kuskaamisista seurasi se, että KalPa hyökkäsi runsaasti alivoimaisia hyökkäyksiä.
Kun joukkue hyökkää alivoimaisia hyökkäyksiä, korostuvat pelaajien hyökkäyspelitaidot. Eli, miten alivoimainen hyökkäys pystytään kääntämään tasavoimaiseksi hyökkäykseksi pitämällä kiekkoa, ja odottamalla joukkuetovereita mukaan hyökkäykseen.
Esimerkiksi Kärpät pystyy muuttamaan alivoimaiset hyökkäykset tasavoimaisiksi juurikin pelaajien korkeiden hyökkäyspelitaitojen takia. KalPa ei tähän pystynyt.
KalPan pelaajille sattuikin todella paljon kiekonmenetyksiä omalla puolustussiniviivalla, keskialueella sekä hyökkäyssiniviivan kohdalla.
Lue myös: SM-liiga jäi maajoukkuetauolle – tähtipuolustajalla yllättävä suunnitelma tauolle
Vastustajat saivat tukuttain laadukkaita maalipaikkoja kiekonriistojen jälkeisistä suunnanmuutoksista tai suorista hyökkäyksistä, kun KalPan viisikko oli levällään kiekonmenetyksen aikaan.
Kiekonmenetykset alkoivat näkyä pelaajien itseluottamuksessa. Heikko itseluottamus ja tappioputki näkyi yliyrittämisenä ja yliyrittäminen puolestaan näkyi kiekon kuskaamisina.
KalPan pelinopeus kärsi molempiin suuntiin, sillä heikkorakenteinen hyökkäyspelaaminen tuotti kehnoa puolustuspelaamista.
(Juttu jatkuu kuvan alla.)
Napsu oikeaan suuntaan
KalPan pelillinen identiteetti on ollut vuosia kiekkokontrollipelaaminen. KalPa on hallinnut otteluita pitämällä kiekkoa ja syöttelemällä pitkiä syöttöketjuja.
KalPan pelaajabudjetti ei ole ollut ikinä sarjan korkeimpia, joten se on kompensoinut materiaalivajetta yhteistyön jääkiekolla.
Tällä hetkellä KalPa näyttäisi pyrkivän toteuttamaan tätä – edes jotenkin. Pelaajien etäisyydet viisikon sisällä ja siten syöttöjen pituudet ovat lyhentyneet. KalPa pyrkii myös rytmittämään pelaamista, eli hyökkäämään hitaammalla rytmillä ja yhtenä viisikkona.
KalPan viisikko on ollut hyökätessä tasapainoisempi, eikä se hyökkää enää niin usein alivoimaisena, joten puolustusvalmius on ollut parempi.
Edelleen KalPa sortuu samanlaisiin virheisiin, kuin mitä ylempänä todettiin, kun se joutuu tappioasemaan, ja se voisi syötellä vieläkin pidempiä syöttöketjuja. Myös kiekonmenetyksiä ja harhasyöttöjä tulee sekä oman puolustusalueen puolustuspelaaminen on ajoittain pehmeää, mutta napsu oikeaan suuntaan on otettu.
KalPa onkin, ehkä sittenkin, palaamassa järjen tielle pelaamisen suhteen. Ehkä tuloksetkin seuraavat perässä.