Jääkiekon SM-liigan finaalisarja Kärppien ja Hämeenlinnan Pallokerhon välillä käynnistyy lauantaina Oulussa. Finaalisarjasta on lupa odottaa erittäin viihdyttävää spektaakkelia, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen.
Asetelma ennakkoon on päivänselvä: hallitseva mestari Kärpät on ennakkosuosikki ja HPK haastaja.
Tämä sopii HPK:lle mainiosti, sillä se oli altavastaajana myös Turun Palloseuraa sekä Tampereen Tapparaa vastaan.
Asetelmasta huolimatta Kärpät on haavoittuvainen. Tampereen Ilves sekä Helsingin IFK saivat oululaisnipun todella ahtaalle, eikä runkosarjassa toiminut pelitapa toiminutkaan enää pudotuspeleissä.
Kärpät rallatteli läpi runkosarjan syöttökolmio -ja paikanvaihtopelaamisellaan. Pelaajat tekivät laajoja kaariliikkeitä, joiden avulla oululaiset loivat tyhjiä tiloja ja täyttivät niitä. Samalla Kärpät sai hyökkäyspelaamiseensa kiihtyvyyttä.
Puolustuspelaamisessaan Kärpät pyrki puolustamaan eteenpäin, vaikka välimatka vastustajan puolustajiin saattoi olla suuri.
Pudotuspeleissä tämä ei ole enää toiminut. Etenkin IFK sai Kärppien pelaamisen sekaisin aggressiivisella, mutta samalla järkevällä karvaus -ja ohjauspelillä. IFK paineisti Kärpiltä tilan ja ajan pois, mutta luotti myös trap-pelaamiseen, kun tilanne sitä vaati.
Kärpät joutuikin muuttamaan pelaamistaan ja alkoi ottaa korostuneemmin kiekkokontrollia itselleen. Oululaiset avasivat peliä viivelähtöjen turvin ja tukkivat keskialueen trap-pelaamisella. Samalla Kärppien pelaamiseen iskeytyi tiiviin viisikon jääkiekon leima.
Tämä auttoi Kärppiä selvittämään kovan välierähaasteen.
HPK:n suurin ase hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen
HPK puolestaan on pystynyt pelaamaan samalla tavalla läpi pudotuspelien. Pallokerho pelaa tiiviin viisikon nopeaa kiekkokontrollijääkiekkoa. HPK on erittäin vaarallinen vastaiskujoukkue ja sen hyökkäyspelaaminen on aiheuttanut pudotuspeleissä hankaluuksia.
HPK pyrkii murtautumaan hyökkäysalueelle alivoimaisista ja tasavoimaisista hyökkäyksistä lähettämällä päätykiekkoja ennalta suunnitelluin menetelmin. Kiekko lähetetään joko ristikulmaan, jonne on menossa sovitusti painottoman puolen pelaaja, tai se lähetetään painottomalle puolelle ränniä pitkin.
Näistä tilanteista HPK aloittaa vahvan kulma -ja päätypelaamisen, jossa kiekkoa vieritetään laitoja ja rännejä pitkin hyökkäysalueen puolelta toiselle. Näin HPK:n hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen syntyy koko ajan uusia vaihtoehtoja ja peli vyöryy eteenpäin jatkumona. Samalla puolustava joukkue joutuu kääntyilemään koko ajan, mikä syö puolustamisesta pelinopeutta.
HPK ei kuitenkaan ole yhden tempun joukkue, vaan kykenee murtautumaan hyökkäysalueelle myös kiekon kanssa ja rytmittämään peliä pienten pysäytysten turvin siniviivan ylittämisen jälkeen.
Kiekonmenetyksen jälkeen HPK paineistaa aggressiivisesti usean pelaajan voimin, mutta mikäli oma hyökkäys on ollut rytmiltään huono, tyytyy HPK tukkimaan keskialueen trap-pelaamisella.
Runkosarjassa joukkueiden väliset kohtaamiset olivat viihdyttäviä.
Joutuuko Mikko Manner muuttamaan pelitapaa kesken sarjan?
On erittäin mielenkiintoista seurata, miten HPK pystyy haastamaan Kärpät. Samalla on mielenkiintoista seurata, joutuuko Kärpät-luotsi Mikko Manner muokkaamaan pelitapaa finaalisarjan aikana.
Molemmat joukkueet pelaavat kiekkokontrollijääkiekkoa ja pystyvät pelaamaan sitä vauhdikkaasti. Molemmat valmentajat myös tuntevat toisensa läpikotaisin.
Kärpillä on materiaaliero, mutta Suomen mestaruus saattaa kuitenkin ratketa siihen, kumpi pystyy hienosäätämään pelaamistaan läpi sarjan ja löytämään erilaisia keinoja voittoihin.
Kärpät joutuu myös miettimään, kummalla tavalla lähtee finaalisarjaan: runkosarjasta tutulla kolmio -ja paikanvaihtopelaamisellaan vai tiiviin viisikon kiekkokontrollijääkiekolla? HPK lähtee varmasti samalla kaavalla, miten on pelannut tähänkin asti.
Se on kuitenkin varmaa, että finaalisarjasta on lupa odottaa erittäin hienoa, taktista ja viihdyttävää finaalisarjaa.
Finaaleissa on kaksi joukkuetta, joiden tarinat ovat erilaisia ja jotka ovat tämän kauden parhaimmat joukkueet.