Oulun Kärpät on dominoinut tämän kauden SM-liigaa. Oululaisjoukkue johtaa sarjaa ylivoimaisesti 20 pisteellä. Joukkueen sisällä olevat arvot sekä oululaisten pelitapa ovat luoneet edellytykset menestykselle, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen.
Kärpät marssi viime kaudella Suomen mestaruuteen asti. Tuolloin oululaisten pelitapa löi ällikällä monet jääkiekonseuraajat. Täksi kaudeksi oululaiset ovat pystyneet jatkojalostamaan ja kehittämään entisestään sitä.
Kärppien pelitavan tehokkuus ilmenee muun muassa näistä tilastoista: 3,39 tehtyä maalia ottelua kohden ja vain 1,64 päästettyä maalia.
Mihin Kärppien pelitapa sitten perustuu? Ja, mikä vaara vaanii mahdollisesti tuonnempana?
Kolmiopelaaminen
Toisin kuin yleisesti vieläkin saatetaan ajatella, Kärpät ei ole pelkästään pystysuunnan jääkiekkojoukkue. Oululaiset eivät etene päättömästi ja väkisin ylöspäin, vaan luovat tilaa syöttelemällä sivuille ja taaksepäin.
Syöttöpelaamisen perusperiaatteena on muodostaa kaukalon eri osa-alueille kolmioita, joiden avulla pelaajat pystyvät syöttelemään lyhyitä syöttöjä.
Jatkuvan liikkeen avulla Kärppien pelaajat muodostavat kiekollisen pelaajan ympärille kolmioita sekä luovat liikkeellään vapaita tiloja kaukaloon.
Kolmiomuodostelmien avulla Kärpät pystyy myös luomaan alueellisia ylivoimia vastustajan kiekottomiin pelaajiin nähden.
LUE MYÖS: Näkökulma: SM-liigan kellariin juuttunut pikkuseura maksaa kovan hinnan kiekkoromantiikastaan
Samalla pelaajat ovat lähellä toisiaan, jolloin Kärppien viisikko on tasapainossa ja tiiviinä. Näin Kärpät pystyy purkamaan vaikeitakin pienen alueen pelejä ja tilanteita laitojen ja kulmien lähellä lyhyiden syöttöjen turvin.
Kärpät muodostaa syöttökolmioita myös hyökkäysalueellaan. Paikanvaihtopelin sekä syöttökolmioiden avulla Kärpät luo tilaa hyökkäysalueella, sekä etenee tilanne ja tila kerrallaan kohti maalia.
Kaukalon jokaisella osa-alueella pelaajien jatkuva liike, paikanvaihtopeli ja kolmiopelaaminen synnyttävät vapaita tiloja, joita Kärpät täyttää ja käyttää hyväkseen.
Kärpät luottaa hyvin paljon lyhytsyöttöpeliin, mutta tarpeen tullen syöttää myös pitkiä syöttöjä. Kolmiomuodostelmien käyttö, vapaiden tilojen luonti ja niiden täyttäminen ovat tuttuja elementtejä muun muassa jalkapallon ja salibandyn puolelta.
Työkalupakissa myös viime kaudelta tuttu piirre
Yksi lisäesimerkki tilan luomisesta on se, että Kärpät saattaa kuljettaa kiekon painollisen puolen laitaan keskialueen punaviivalle asti, vain syöttääkseen sen taaksepäin omalla puolustusalueella olevalle pelaajalle.
Tällä tavoin Kärpät pystyy houkuttelemaan vastustajan viisikkoa pelin painolliselle puolelle, jonka jälkeen Kärpät lähettää kiekon taaksepäin, ja josta se jatketaan painottomalle puolelle syntyneeseen tyhjään tilaan. Kärppien pelaajat pyrkivätkin jatkuvalla liikkeellään ja paikkoja vaihtamalla täyttämään tällaisia syntyneitä tiloja.
Oululaisten hyökkäyspelaamisessa näkyy myös viime kaudelta tuttuu piirre
LUE MYÖS: Näkökulma: Milloin jääkiekko ottaa oppia jalkapallosta?
Nopeissa, että hitaissa kontrollilähdöissä Kärpät venyttää vastustajan viisikkoa pituussuunnassa. Kun puolustajilla on kiekko, kaksi kiekotonta hyökkääjää hakevat alhaalta vauhtia, ja samalla painottoman puolen hyökkääjä tekee repivän liikkeen vastustajan hyökkäyssiniviivan tuntumaan. Näin Kärpät pakottaa vastustajan puolustajia pudottamaan, vaikka hyökkääjät nostaisivatkin.
Tämän lisäksi on nostettava vielä yksi yksityiskohta esille. Kärppien pelaajat käyttävät kiekollisena jalkapallosta tuttua niin kutsuttua "pausaa": jos tilanne vaatii, kiekollinen pelaaja pysäyttää liikkeensä, eli tekee tauon (pausan).
Tällä tavoin pelaajat rytmittävät omaa liikettään, joukkueensa hyökkäystä ja pystyvät esimerkiksi hyökkäysalueella odottamaan toista aaltoa mukaan. Tällä tavoin he pystyvät myös luomaan itselleen hetkeksi enemmän tilaa ja aikaa.
Tämä ei tietenkään ole mikään uutuus jääkiekon puolella, mutta se on varsin leimallista Kärppien pelaamisessa.
Kolmiomuodostelmia myös puolustuspelaamisessa
Kärppien kolmiopelaaminen näkyy myös puolustuspelaamisessa – etenkin paineistuspelaamisessa, joka on jo käsite SM-liigassa. Kaikki tietävät, että Kärpät paineistaa ottelusta toiseen hyvinkin aggressiivisesti ja syvältä hyökkäysalueella.
Paineistaessaan Kärppien hyökkääjät muodostavat kolmioita iskiessään vastustajan pelaajiin kiinni.
Samalla puolustajat puolustavat eteenpäin siniviivalta, mikäli tilanne sitä vaatii. Näin ollen keskikaistalla oleva pelaaja muodostaa niin hyökkääjien kuin myös puolustajienkin kanssa kolmioita.
Kärpät riistääkin suuren määrän kiekkoja ottelusta toiseen. Kolmiomuodostelmien avulla pelaajat ovat lähellä toisiaan, joten Kärpät pystyy rakentamaan salamannopeasti laadukkaan maalipaikan kiekonriiston jälkeen muutamalla nopealla ja lyhyellä syötöllä.
Jatkuvan liikkeen myötä Kärpät pystyy antamaan jatkuvan paineen vastustajan kiekolliseen pelaajaan myös keski- ja puolustusalueella.
Tiiviin viisikon, kolmiopelaamisen ja jatkuvan liikkeen myötä Kärppien puolustuspelinopeus onkin kovaa luokkaa.
Raastava kilpailutilanne
Päävalmentajalla Mikko Mannerilla on käsissään laadukas ja leveä materiaali. Kärpät on hankkinut tällä kaudella kokeneita tähtipelaajia, kuten Oskar Osalan sekä Jussi Jokisen. Vaikka hankinnat ovat kovia, se asettaa myös pukukopin dynamiikalle sekä valmennusjohdolle uuden haasteen.
Kun kokoonpano on näin laaja, jää otteluiden ulkopuolelle väkisin pelaajia. Jos ja kun näin käy, kysytäänkin pelaajilta kärsivällisyyttä sekä valmennusjohdolta hyvää ihmisjohtamista. Miten käsitellä pelaajaa, joka ei ehkä olekaan tyytyväinen peliaikaansa ja rooliinsa? Onko kaikkien roolit kristallin kirkkaita?
Silti tämän kaliiberin pelaajien hankkiminen on varsinkin nuorille pelaajille huima mahdollisuus. He pystyvät imemään joka päivä oppia liittyen ammattilaisjääkiekon arkeen. Samalla se luo raastavan kilpailutilanteen, jonka takia jokaisen pelaajan pitää harjoitella ja pelata täysillä joka päivä. Se puolestaan kehittää pelaajia.
Tähän yhtälöön, kun lisätään pelitapa, joka tuo kilpailuetua oululaisille, voikin sanoa, että Kärpät on tämän kevään mestarisuosikki numero yksi.