Kolmen suurimman puolueen tuoreet kansanedustajat pohtivat tulevaa hallituspohjaa Asian ytimessä -ohjelmassa.
Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo aloittaa pian hallitustunnustelut. Neuvotteluiden alkuasetelma on suomalaisittain hieman poikkeuksellinen, sillä osa puolueista rajasi pois mahdollisia hallituskumppaneita jo ennen vaaleja: esimerkiksi SDP sanoi suoraan vierastavansa ”avoimen rasistisia” perussuomalaisia.f
Jotta Suomeen saadaan enemmistöhallitus, kokoomus tarvitsee toiseksi suurimman puolueen perussuomalaisten tai kolmanneksi suurimman puolueen SDP:n lisäksi myös pienempiä puolueita mukaan.
Kuvassa on nähtävissä kaksi eri hallituspohjaa: Kokoomus ja SDP tai Kokoomus ja perussuomalaiset. Ensimmäisessä vaihtoehdossa paikkoja on 91, toisessa 94. Kumpikaan pohja ei riitä yksinään enemmistöhallituksen muodostamiseen, vaan hallitukseen tarvitaan vieressä nähtäviä pienempiä puolueita. Puolueiden paikkamäärä on nähtävissä puolueen lyhenteen vieressä.
Mitkä ovat kompastuskivet?
Kansanedustaja Nasima Razmyarin (sd.) mukaan ajatus hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa tuntuu edelleen ”hyvin vaikealta”.
– Emme lähtökohtaisesti ole edes ongelmista samaa mieltä niin on hirveän vaikea myöskään löytää ratkaisuja, Razmyar sanoo.
SDP:n lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet, että perussuomalaiset eivät kelpaa hallituskumppaniksi.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen (ps.) mukaan puolue löytäisi yhteisen sävelen sosiaalidemokraattien kanssa esimerkiksi työväen asemasta.
– Jostakin syystä ei haluta edes näyttää tällä hetkellä kyvykkyyttä tulla missään kysymyksessä perussuomalaisia vastaan vaan puhutaan jostain abstraktista arvopohjasta, Vigelius sanoo.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä on erilaisia näkemyksiä niin ikään maahanmuuttoon liittyen, sillä kokoomus haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi tiistaina, että maahanmuuttopolitiikan selkeä kiristäminen on tärkein ehto hallitukseen menolle. Vigeliuksen mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi pakolaiskiintiön laskemista ja vaatimusta siitä, että työperäisen maahanmuuttajan pitäisi tulla toimeen työllä.
– Olemme eurooppalainen, kansainvälisesti avoin puolue, joka haluaa lisätä kansainvälisten osaajien määrää. Näemme sen erittäin isona ja tärkeänä asiana yhteiskunnalle, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen.
SDP:n ja kokoomuksen välillä eroja on talousajattelussa. Kokoomus on nostanut kuuden miljardin sopeuttamisen kynnyskysymyksekseen. Ikosen mukaan asiasta pidetään kiinni.
– On selkeää, että kuuden miljardin leikkauksia emme halua, emmekä tule sellaista tekemään, sanoo Razmyar.
Milloin on uusi hallitus?
Ikosen mukaan olennaista tällä hetkellä on se, että hallitusneuvottelut käydään avoimin mielin kaikkien puolueiden kanssa.
– Ratkaisevaa on, että löytyy sellainen ohjelma ja keskinäinen luottamus, jolla Suomea voidaan viedä eteenpäin.
Milloin kolmikko uskoo, että Suomessa on pystyssä hallitus?
– Uskoisin, että heinä-elokuussa, sanoo Vigelius.
– Ennen juhannusta, arvioi puolestaan Razmyar.
– Veikkaisin myös, että juhannukseen mennessä voitaisiin saada, Ikonen komppaa.