Mehiläisen teettämässä työelämätutkimuksessa kävi ilmi, että siinä missä työntekijät kokevat, että esihenkilöt osaavat nykyään huomioida paremmin ruuhkavuosien vaikutukset työelämässä ja mukauttaa työtä yksilön tarpeet huomioiden, kokevat esihenkilöt itse, että vaativa työ heikentää pärjäämistä arjessa.
Peräti viidesosa ruuhkavuosia elävistä esihenkilöistä kokee itsensä uupuneeksi. Viidesosa esihenkilöistä kärsii myös masennusoireista tai muista mielenterveydenongelmista.
Asia käy ilmi Mehiläisen työelämätutkimuksesta, johon vastasi kaikkiaan 845 työntekijää ja 209 esihenkilöä. Tulokset ovat valtakunnallisesti edustavat suomalaisten 18–65-vuotiaiden työssäkäyvien keskuudessa.
Lue myös: Selkäkivun ja niskajumin taustalta voi paljastua yllättävä syy
Ruuhkavuosia elävät esihenkilöt kokevat, etteivät työpaikat ole tarpeeksi perhemyönteisiä. Yli puolet esihenkilöasemassa olevista nostavatkin keskeiseksi ruuhkavuosien aiheuttajiksi vaativan työn, joka vie vuorokaudesta paljon tunteja.
– Kohtaamiset vastaanotolla kertovat karua todellisuutta siitä, missä suomalaisessa työelämässä mennään esihenkilöiden työn kuormittavuudessa, kertoo Mehiläisen Työelämäpalvelujen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.
Lue myös: "Saikuttavatko" mielenterveyshäiriöistä kärsivät turhaan? Psykologi muistuttaa tärkeästä asiasta
Työn vaatimukset tulisi mitoittaa uudelleen
Suortamon vastaanotolla on tullut usein ilmi, että esihenkilöt jatkavat työpäiväänsä vielä illalla kotonaan, kun ovat ensin hoitaneet lapset harrastuksiin, laittaneet ruoan ja sitten lapset nukkumaan.
33 prosenttia tutkimukseen vastanneista esihenkilöistä kokee, ettei työ jousta elämäntilanteen vaatimuksissa.
Esihenkilöroolissa toimivat arvioivat myös työntekijöitä useammin, että työtehtävien hoitamiselle jää liian vähän aikaa. Haasteita tuottaa myös sovittujen aikataulujen noudattaminen.
– Esihenkilön rooli on työtehtävä siinä missä muutkin työtehtävät, ja sen pitäisi olla oikein mitoitettu, jotta siitä voi selvitä normaalin työajan puitteissa.
Lue myös: Kivakin työ voi uuvuttaa – jaksamisongelmat eivät läheskään aina johdu tekijästä itsestään
Uupumus voi näkyä töissä vasta viimeisenä
Suortamo pitää dramaattisena, että viidesosa ruuhkavuosissa elävistä esihenkilöistä kokee itsensä uupuneeksi ja viidesosa kärsii mielenterveyden ongelmasta.
– Monesti ihminen pyrkii selviytymään töissä, mutta töiden ulkopuolella ei ole enää voimavaroja tai energiaa jäljellä. Uupumus voi näkyä ensin elämän muilla osa-alueilla ja viimeiseksi vasta töissä, vastaava työterveyspsykologi Marianne Oksanen, Mehiläisen Työelämäpalveluista kertoo.
Esihenkilöt toivovatkin enemmän tukea työnantajiltaan työajan joustoihin sekä perhemyönteisempää asennetta ruuhkavuosissa pärjätäkseen.
– Esihenkilöiden jaksamista tulisi työpaikoilla seurata nykyistä huomattavasi paljon enemmän. On mahdoton yhtälö huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista, jos itse voi huonosti, Suortamo huomauttaa.
Lue myös: "Ykköseksi nostan huonon johtamisen" – Outi on joutunut vaihtamaan työpaikkaa jo kolme kertaa
Katso myös: Hankala tyyppi vai suunnanmuuttaja? Näin puhut työn ongelmista
9:54
Psykologi Satu Kaski ja henkilöstöjohtaja, tietokirjailija Outi Sivonen keskustelivat työelämän keskustelukulttuurista Huomenta Suomessa.