Kaikki työelämä on aivotyötä, uskoo tutkija. Hänen mukaansa koronan jälkeen työpaikoilla pitäisi panostaa aivoterveyttä edistäviin työtapoihin.
Nukun liian vähän. Liikun liian vähän. Stressiäkin on.
Nämä huolet ovat monelle suomalaiselle tuttuja. Ne myös vaikuttavat aivojen terveyteen. Kyselyssä paljastui, että moni kantaa huolta samanlaisten, yleensä työelämään liittyvien ongelmakohtien vuoksi.
Nämä asiat aivojen terveydessä huolettavat
Aivosäätiö sekä tiede- ja teknologiayritys Merck selvittivät kyselyssä suomalaisten aivoterveyttä. Tutkimukseen osallistui 1365 täysi-ikäistä vastaajaa toukokuussa 2021. Vastaajat kertoivat, mitkä aivoterveyteen liittyvät asiat huolestuttavat eniten.
Yli puolet oli huolissaan unen määrästä tai laadusta. 42 prosenttia vastanneista huoletti liian vähäinen liikunta.
Nämäkin kyselyssä huolettivat:
- Aivojen kuormittaminen esimerkiksi stressin tai multitaskaamisen seurauksena (38 %)
- Digilaitteiden ääressä vietetty aika (36 %)
- Työelämän aiheuttama kuormitus ja stressi (34 %)
Tuttua – niin tuttua.
Aivotutkija ja professori Minna Huotilainen näkee tuloksissa viitteitä työelämän ongelmista.
– On hämmentävä ilmiö, että vaikka työikäisten suomalaisten ruokavalio on vuosikymmenten saatossa parantunut ja verisuonisairauksien hoito on kehittynyt, aivosairauksien määrä ei ole laskenut samaa tahtia, Huotilainen sanoo.
Lue myös: Tunnistatko itsesi? Aivojen palohälytys vaanii työikäisiä – "Kyllä omasta muistista kannattaa olla huolissaan"
"Tilanteessa, jossa ihminen toimii jatkuvan kiireen, multitaskaamisen ja keskeytysten keskellä..."
Osasyy epäsuhtaan voi olla stressi. Se puolestaan aiheutuu työelämän pirstaloitumisesta ja kuormittavista työskentelyn tavoista. Vapaa-aikaa valtaava puhelinten selailukaan ei auta.
– Se, että näin iso osa suomalaisista on huolissaan nukkumisesta, tarkoittaa, että myös päivän puolella on aivoterveydelle haitallisia asioita. Tilanteessa, jossa ihminen toimii jatkuvan kiireen, multitaskaamisen ja keskeytysten keskellä, elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio, joka kuormittaa myös aivoja ja heikentää unen laatua, Huotilainen kuvailee.
Lue myös: Aivotutkija kertoo, millaisia taukoja jokaiseen työpäivään pitäisi kuulua: "Ei voi olla pelkästään niin, että odotamme lomaa"
"Aivojahan siellä työpaikalla johdetaan"
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia ja aivosairauksien ennaltaehkäisemistä. Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia Alzheimerin taudin tapauksista ja 80 prosenttia aivoverenkierron häiriöistä voisi estää – ne nimittäin johtuvat tekijöistä, joihin jokainen voisi vaikuttaa omilla elämäntavoillaan.
Katso myös: Jatkuva kiire näkyy ja tuntuu aivoissa: "Vaikea päästä mihinkään kiinni kunnolla" Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:10
Kiire ole vain "mielen tunne"; lisäksi se on asia, joka konkreettisesti muuttaa aivoja. Keskustelemassa Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopistosta sekä Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry.
Myös niin sanottuihin työelämäntapoihin kannattaisi kiinnittää huomiota.
– Kaikki työelämä on aivotyötä, vaikka se olisi kuinka fyysistä. Yhtä lailla tietotyössä kuin hoitoalalla väsymys on henkistä väsymystä. Stressaantunut ihminen ei voi tehdä luovaa ongelmanratkaisua tai hyvää asiakaspalvelua. Muistuttaisin esihenkilöitä ja johtajia siitä, että aivojahan siellä työpaikalla johdetaan, Huotilainen kuvaa.
Lue myös: "Kieroon kasvanut tehokkuusajattelu" vie kahvitauotkin työpaikalta – aivotutkija kertoo, mistä tunnistaa tauon tarpeen
Nämä vinkit aivotutkija antaisi
Korona-aika on saattanut lisätä työn kuormittavuutta entisestään. Huotilainen antaisi kolme käytännön vinkkiä, joilla sekä esihenkilöt että työntekijät voivat pyrkiä tekemään työstä aivoterveyden kannalta myönteisempää.
1. Työn sujuvuuteen panostaminen
Huotilainen muistuttaa, että työ itsessään ei kuormita: ongelmia ovat työn sujumattomuus ja kaikenlainen sählinki sen ympärillä.
– Työpaikalla olisi tärkeä varmistaa, että työntekijä pääsee tekemään työnsä ilman häiriötekijöitä ja keskeytyksiä.
2. Mallia harrastuksista ja vapaaehtoistöistä
Harrastuksissa ja vapaaehtoistöissä ihmisten oman päätöksen rooli on isompi. Siksi niistä voisi ottaa mallia työelämään.
– Eihän ketään saada tekemään vapaaehtoistyötä, ellei hänelle anneta valtuutusta vastata itse työn etenemisestä. Jos työntekijälle annetaan mahdollisuus pitää työn kokonaiskuva omissa käsissään ja tehdä työtä omalla persoonallaan, työ muuttuu palkitsevammaksi ja aivoja vähemmän kuormittavaksi, Huotilainen sanoo.
Lue myös: Tunnistatko itsesi? Tällainen työ altistaa työriippuvuudelle ja terveysongelmille
3. Peiliin katsomisen hetki korona-arjen jälkeen
– Useilla työpaikoilla olemme nyt harjoitelleet etätyötä puolitoista vuotta, ja työarkeemme on hiipinyt kuormittavia käytäntöjä. Nyt olisi tärkeää pysähtyä ja kysyä itseltämme: Onko meillä fiksut työn tekemisen tavat?
Paluu normaaliin lähestyy. Syksyllä 2021 on Huotilaisen mukaan oiva hetki viilata oman työpaikan työn tekemisen tavat terveiksi ja kestäviksi.
– Jos työpäivä tukee aivoterveyttä edistäviä asioita kuten taukoja, liikkumista ja luonnonvaloa, se heijastuu työpäivän jälkeen myös uneen.
Lue myös: Avokonttoreissa työskentely on kuormittavaa ja työtulos huonompi – asiantuntija kertoo, miksi niihin siirrytään silti: "Työn tekeminen on muuttunut"
Lue myös: Ahdistaako paluu toimistolle etätöiden jälkeen? Psykologi antaa vinkkejä muutokseen: "Usein tällainen ahdistus lievittyy muutamissa viikoissa"
Katso myös: Mitä tarkoittaa burnout? Mistä tiedän, että sellainen on tulossa?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.