Lääkärikeskus Mehiläisen vuosien 2019–2023 aikana keräämän terveysdatan perusteella suomalaiset hakeutuvat lääkäriin eniten ylähengitystieinfektioiden vuoksi. Seuraavaksi yleisin syy lääkäriin tulolle olivat selkäkivut ja kolmanneksi koronaepäily tai diagnosoitu korona.
Mehiläisen terveysdatan mukaan suomalaisten yleisimmät käyntisyyt lääkärin vastaanotolla ovat ylähengitystieinfektiot (11,8 %), selkäsärky (3,9 %), epäillyt tai varmennetut covid-infektiot (2,2 %), luokittamattomat pehmytkudossairaudet, esimerkiksi lihassäryt ja raajakivut (2 %) sekä ahdistuneisuushäiriöt (1,9 %).
Lue myös: Suomessa tapahtunut muutos kansantautien vaikutuksessa sairauspoissaoloihin
Mehiläisen keräämä data koostuu asiakkaiden käyntisyytiedoista, lääkemääräystiedoista ja asiakkaiden taustatiedoista, kuten iästä, kotipaikkakunnasta ja sukupuolesta.
Kaikkiaan data kattaa 1,4 miljoonan asiakkaan tiedot, joita on käsitelty toisiolain nojalla.
Lue myös: Luukadosta on tullut jo kansantauti – nämä merkit saattavat viestiä sairaudesta
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ykkössijalla pitkittyneiden sairauspoissaolojen aiheuttajina
Ylähengitystieinfektioihin liittyvien käyntien määrä on laskenut, kun työpaikkojen sairauslomatodistuskäytänteet ovat muuttuneet ja etätyö on mahdollistanut työnteon lievissä taudeissa.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat sen sijaan ovat merkittäviä lääkärikäyntien ja sairauspoissaolojen aiheuttajia, kertoo Mehiläinen.
Suomessa tehdään vuosittain noin miljoona lääkärikäyntiä selkä- ja niskakivun vuoksi.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuosittaisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan jopa 3–4 miljardia euroa, ja niistä johtuvat pitkittyvät poissaolot kirivät jälleen vuonna 2023 ykkössijalle sairauspoissaolojen aiheuttajana.
Lue myös: Miksi selkäkipu joskus pitkittyy? Nämä tekijät voivat vaikuttaa
Keski-Suomessa korostuvat tyypin 2 diabetes, ahdistuneisuus ja erektiohäiriöt
Suomen eri alueiden välinen vaihtelu käyntisyiden välillä oli verrattain pientä.
Datasta käy kuitenkin ilmi, että tyypin 2 diabetes -diagnoosien määrät nousivat erityisesti Keski-Suomessa. Kasvua diagnoosien määrissä oli koko Suomen laajuisesti.
Keski-Suomessa diagnosoitiin erityisen paljon myös erektiohäiriöitä, ja ahdistuneisuushäiriö oli alueen kolmanneksi yleisin syy lääkärissä käyntiin.
Myös Pohjanmaa korostui alueena erektiohäiriödiagnoosien kasvussa.
Ahdistuneisuushäiriö oli kolmanneksi yleisin syy hakeutua lääkäriin pääkaupunkiseudulla. Ahdistushäiriö tilastoissa korostui myös Pirkanmaa.