Mikkeli ja neljä muuta kuntaa täyttivät vuoden 2023 tilinpäätöksissä kriisikunnan kriteerit, kerrotaan valtiovarainministeriöstä MTV Uutisille.
Erittäin huonossa taloustilanteessa olevat kunnat voivat Suomessa joutua niin sanottuun kriisikuntamenettelyyn.
Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen kertoo viiden kunnan täyttäneen kriisikunnan kriteerit viime vuoden tilinpäätöksissään.
– Kriteerit täyttyivät viidellä kunnalla: Kyyjärvi, Lemi, Lestijärvi, Mikkeli, Pertunmaa, Jokinen kirjoittaa sähköpostissa.
Mikkeli myi energiayhtiönsä
Ylivoimaisesti suurin kriisikunnaksi laskettu kunta oli 52 000 asukkaan Mikkeli. Sen taseessa on ollut vuodesta 2018 lähtien kattamatonta alijäämää, viime vuonna noin 18 miljoonaa euroa.
Mikkeli myi kuitenkin viime marraskuussa 49 prosenttia omistamastaan energiayhtiöstä britannialaiselle sijoitusyhtiölle, joten alijäämät ovat nyt jo historiaa.
Näin ollen Mikkeli ei enää täytä kriisikunnan kriteerejä.
Neljä muuta kriisikuntaa ovat selvästi pienempiä.
Mikkelin eteläpuolella sijaitsevan Pertunmaan talousongelmat ovat jatkuneet vuosia. Kunta ei ehdi nähdä satavuotispäiväänsä, sillä Pertunmaan on määrä liittyä Mäntyharjun kuntaan ensi vuoden alusta.
Mitä kriisikunnille käy?
Jos kunta tekee esimerkiksi liikaa tappiota asukasta kohti tai ei maksa alijäämiään neljässä vuodessa pois, se täyttää kriisikunnan kriteerit ja voi joutua niin sanottuun kriisikuntamenettelyyn.
Tällöin valtiovarainministeriö ja kunta selvittävät, pystyykö kunta turvaamaan asukkaidensa palvelut.
Kunnalle ehdotetaan toimenpiteitä, kuten leikkauksia ja veronkiristyksiä tai tarvittaessa jopa kunnan olemassaolon lakkauttamista ja kuntaliitosta.
Etelä-Karjalan Lemillä on kattamatonta alijäämää pitkältä ajalta, ja kunta joutui kriisikuntamenettelyyn viime syksynä.
Lemillä on jouduttu esimerkiksi sulkemaan yksi päiväkoti, lomauttamaan henkilöstöä ja kiristämään kuntaveroa.
1:38
Keski-Suomen Kyyjärvi ja Keski-Pohjanmaan Lestijärvi eivät ole tällä hetkellä kriisikuntamenettelyssä, mutta koska kriteerit täyttyivät, prosessi voi käynnistyä syksyllä.
Kyyjärvi on ollut aiemminkin kriisikuntamenettelyssä. Vuonna 2020 arvioitiin, ettei kunnalla ole edellytyksiä järjestää palveluita itsenäisenä kuntana, mutta kunnanvaltuusto ei suostunut kuntaliitokseen Karstulan kanssa.
Kyyjärvellä on taseessa lähes 2400 euroa ja Lestijärvellä yli 2800 euroa alijäämää asukasta kohden.
– Näiden osalta päätöksiä menettelyn käynnistämisestä ei ole vielä tehty, vaan asiaan palataan kesälomakauden päätyttyä, valtiovarainministeriön Jokinen kirjoittaa.