Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasa haluaa viedä suomalaista avaruusteknologiaa Kuuhun.
Kyseessä on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijoiden ja Nasan asiantuntijoiden kehittämä, maailman ensimmäinen, laserkeilausreppu.
Maanmittauslaitoksen mukaan reppukeilain kartoittaa ympäristöä reaaliajassa ja luo näkymästä 3D-mallin.
Keilainrepun tuomat mahdollisuudet kartoittaa Kuun kamaraa sen pimeimmissäkin kolkissa kiinnostaa Nasaa. Etenkin siitä syystä, että Kuu on paikannussatelliittien ulottumattomissa.
Keilainreppua kehittämässä ollut Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkimusprofessori Antero Kukko kertoo tunnelmista.
– Olemme innoissamme, että tieteellisestä tutkimuksesta alkunsa saanut laserkeilausreppu on innostanut niin tiedeyhteisöä kuin kaupallisiakin toimijoita. Olemme osoittaneet, että laserkeilausrepulla voidaan tehdä laadukasta tutkimusta ja sen suorituskyky on vahva.
4:15
Artemis-kuulento peruttiin taas 3. syyskuuta – asiantuntija kertoo, milloin laukaisua voidaan yrittää uudestaan:
Reppukeilain kartoittaa siellä, minne kulkuneuvot eivät pääse
Paikkatietokeskuksen laserkeilaustutkimus on alansa viitatuimpia maailmassa, Maanmittauslaitos kertoo.
Laserkeilaukseen liittyvän tutkimustyön ohessa syntyi myös reppukeilaimen suunnittelu.
Nyt Nasa kiinnosteleva laserkeilausreppu ei suinkaan ole ensimmäinen kehitetty reppu. Ensimmäinen keilausreppu kehitettiin jo yli 10 vuotta sitten vuonna 2011, mutta tutkijoiden omiin tutkimustarpeisiinsa.
Nasan testaama reppukeilain edustaa uusinta teknologiaa ja sen kehittämisen taustalla on vuosien yhteistyö Nasan ja Paikkatietokeskus FGIn asiantuntijoiden välillä.
Suunnittelijoiden joukosta löytyy tuttu mies, Antero Kukko.
Kukon kanssa laserkeilausrepun suunnittelussa toimi tutkimusprofessori Harri Kaartinen.
Tarve laserkeilausrepusta syntyi yksinkertaisesta käytännön ongelmasta. Tutkijakaksikko raahasi yhdessä kehittelemäänsä kymmenien kilojen painoista laserkeilauslaitteistoa Pulmankijoella kumiveneellä ja maitokärryllä.
– Syntyi ajatus asentaa mittalaitteet rinkkaan. Sen avulla tuli mahdolliseksi kuljettaa laitteita upottavassa ja epätasaisessa maastossa kohtuullisen vaivattomasti, ja myös kahlata joen yli, Kukko kertoo.
Sana reppukeilaimesta kantautui maailmalla lopulta Nasan tutkijoille asti, mikä johti vuonna 2014 alkaneeseen Paikkatietokeskuksen ja Nasan yhteistyöhön tiedotteessa kerrotaan.
Kannettavalla laserkeilaimella tutkijat harjoittelevat Kuun tutkimista vastaavanlaisissa oloissa Maassa muun muassa tulivuori- ja meteorikraatereissa.
– Reppu mahdollistaa tarkan mittaamisen alueilla ja maastoissa, joissa ei voi mitata ajoneuvojärjestelmillä.
Kukko kertoo, että repun etuna on liikkuvuus. Se taas takaa paremman kartoittamisen kuin esimerkiksi kolmijalan päältä tehtävä laserkeilaus.
Kukko kertoo, että uusinta uutta edustava keksintö on myös mahdollistanut esimerkiksi uudet avaukset metsien, jokiympäristöjen ja erilaisten planetaaristen luonnonympäristöjen tarkkaan 3D-mittaamisen.