Nasa julkaisi uusia avaruusteleskooppi James Webbin ottamia kuvia Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan lehdistötilaisuudessa. Astrofysiikan professori Peter Johansson kertoi Kymmenen uutisissa, mitä kuvat meille kertovat.
Johansson kertoo Webbin olevan suurin avaruuskaukoputki koskaan. Sillä voidaan tehdä havaintoja havaita infrapuna-alueelta tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Webb pystyy kaappaamaan valoa, jopa 13,5 miljardin vuoden päästä. Maailmankaikkeus on 13,8 miljardia vuotta vanha.
– Toivotaan kuvia maailman kaikkeuden ensimmäisistä kohteista, ensimmäisistä galaksesista, joista syntyi ensimmäiset tähdet ja joista kehittyi ensimmäiset mustat aukot, sanoo Johansson.
Johansson kertoo kuvissa näkyvän muun muassa galaksien törmäämistä, mutta voiko niistä nähdä elämää?
– Ensimmäiset spektrikuvat otettiin kuumasta Jupiterin tyyppisestä planeetasta, jolla lämpötila on yli 1000 astetta. Siellä nähtiin vettä ja pilviä.
Käytännössä Webb tutkii planeettojen kaasukehiä.
– Mahdollisuuksien rajoissa on saada maan kaltaisista kiviplaneetoista spektrejä, joista voidaan nähdä vettä, ehkä happea ja hyvässä lykyssä saasteita, Johannson jatkaa.
Johansson sanoo laitteen mullistavan kaikki tähtitieteen osa-alueet.
– Oppikirjat menevät todellakin uusiksi!
Laitteella päästään hyvin lähelle universumin syntyhetkeä ja Johansson sanoo sen olevan valtava läpilyönti.
Lue myös: Nasa julkaisi neljä uutta avaruusteleskooppi James Webbin taltioimaa ennennäkemätöntä kuvaa universumista – katso videolta kuvat yli 13 miljardin vuoden takaa
Mikä ihmeen James Webb?
Kuvien julkaisusta alkaa virallisesti James Webbin ensimmäinen kuvaussykli eli toimintavuosi, johon osallistuvat tutkimushankkeet on jo valittu vuonna 2020 lähetettyjen hakemusten joukosta.
James Webbin käyttöaika on tutkijaryhmien parissa himoittua, sillä kuvausaikaa haettiin yli tuhanteen hankkeeseen 44 eri maasta. Vain 286 hanketta valittiin lopulta ensimmäiselle vuodelle.
– Ensimmäinen tarkkailusykli uudelle observatoriolle on aina erityinen tapaus, varsinkin kun se on niin voimakas ja odotettu kuin Webb, totesi viime vuoden tiedotteessa STScI:n johtaja Kenneth Sembach.
Tutkijat toivovat avaruusteleskoopille pitkää ikää, jotta siihen käytetyille rahoille saadaan vastinetta. Noin 10 miljardin dollarin hintalapulla yksin Nasalle se on yksi kaikkien aikojen kalleimmista tiedeprojekteista Euroopassa sijaitsevan Cernin LHC-hiukkaskiihdyttimen ohella.
Webbillä riittää polttoainetta 20 vuoden elinkaaren ajaksi, sillä laitteen tarvitsee tehdä vain pieniä säätöliikkeitä pysyäkseen paikallaan Lagrangen pisteessä.
Hubblen seuraajaksi luotu James Webb laukaistiin viime vuoden joulukuussa Ranskan Guayanasta ja lähetettiin noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallolta. Yli kuusi metriä leveällä peilillä varustetun avaruusteleskoopin avulla tutkijat tähystävät maailmankaikkeuden alkuhetkiin yli 13,5 miljardin vuoden taakse.
Webb on lähetetty niin kutsuttuun Lagrangen toiseen pisteeseen, jossa se kiertää Aurinkoa samaan tahtiin maapallon kanssa noin neljä kertaa Kuuta kauempana. Teleskoopin matka määränpäähänsä kesti lähes kuukauden.
Ennen laukaisuaan James Webbiä pidettiin kovan onnen ikuisuusprojektina, jonka laukaisu myöhästyi kerta toisensa jälkeen. Alun perin teleskooppi oli tarkoitus lähettää matkalleen jo vuonna 2007.
Yksi syy aikataulujen venymiseen oli juuri se, että Webbiä oltiin lähettämässä niin kauas maapallosta. Etäisyys tarkoitti sitä, ettei laitetta voitaisi huoltaa myöhemmin, kuten jouduttiin tekemään Hubblen kohdalla. Kaiken piti mennä kertaheitolla oikein.
Teleskoopin kullattu pääpeili koostuu yhteensä 18 kuusikulmaisesta osasta, jotka antavat teleskoopille sen mehiläiskennoa muistuttavan ulkoasun.