Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä, mutta Turkki asetti saman tien kapuloita rattaisiin syyttämällä maita terroristien suojelusta. CNN:n artikkelissa Ruotsin kurdien mielipiteet Nato-jäsenyydestä vaihtelevat, mutta Turkista ollaan samaa mieltä.
Turkki on asettanut tiettyjä vaateita Ruotsille ja Suomelle Nato-jäsenyyttä varten. Yksi vaatimus sisälsi muun muassa Turkin terroristeiksi määrittelemien ihmisten palauttamista. Turkki on määritellyt Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sekä kurdijärjestöt PYD:in että YPG:n terroristisiksi organisaatioiksi.
– Suomi ja Ruotsi ottaa tämän hyvin vakavasti ja keskustelemme kaiken aikaa. Mutta mielestäni Turkilla on nyt vastuu etsiä ratkaisu, CNN siteeraa pääministeri Sanna Marinin toteamusta viime viikolta.
Lue myös: Turkki: Haluamme Suomelta ja Ruotsilta kirjalliset vastaukset terrorismihuoliimme
"Jos olet kurdi ja haluat vapautta, olet terroristi"
Ruotsissa on noin satatuhatta kurdia, ja he muodostavat prosentin Ruotsin väestöstä.
Kurdeilla ei ole virallista kotimaata. Suurin osa heistä asuu Lähi-Idässä kuten Pohjois-Irakissa, Etelä-Turkissa ja Länsi-Iranissa. Kurdeja asuu myös paljon Syyrian pohjoisosissa ja Armeniassa.
– Erdogan sanoo, kuinka ei ole väliä mistä olet, mutta jos olet kurdi ja haluat vapautta, olet terroristi. Se ei ole totta, sanoo Bahirin kaveri Karim Haji Rasouli CNN:lle.
Lue myös: Asiantuntija: Erdogan saattoi johtaa Niinistöä harhaan Naton suhteen – "Vaikuttaisi, että Venäjällä on sormensa pelissä"
Ruotsalaiset jakautuvat Nato-kannoissaan
CNN toteaa, että kyselytutkimuksissa Ruotsin kansalaisten mielipiteet jakautuivat melko tasan Nato-jäsenyyden suhteen.
Irakin kurdia Fawzi Babania huolettaa Ruotsin valitsema tie.
– Nato-jäsenyys johtaa konflikteihin ja jopa sotiin, hän toteaa.
– Kurdina se koskee enemmän minua. Katso, mitä jotkut Nato-jäsenmaat ovat tehneet maassani. Maani on täysin tuhottu, hän toteaa, viitaten Persianlahden sotaan ja sen jälkeiseen Irakin kriisiin.
Ruotsin kurdi Hewa Cardoi taas ajattelee, että Nato-jäsenyys nostaa esille heidän väestönsä kokeman kärsimyksen.
– Nato-maat ovat demokratioita, joille sananvapaus on tärkeää. Toivon, etteivät maat hyväksy Turkin tekoja.
Turkin vaatimukset on tulenarka aihe Ruotsissa. Monella henkilöllä, joita Turkki haluaisi karkottaa, on nykyään Ruotsin kansalaisuus. Siksi Ruotsi on pitänyt matalaa profiilia.
– Ruotsin hallitus olisi voinnut sanoa Turkille saman tien ei, mutta he eivät sanoneet, toteaa Baris Onay, toisinajattelija, joka kertoo paenneensa Ruotsiin oltuaan vangittuna Turkissa poliittisten näkemyksiensä vuoksi.
– Sen sijaan valtionjohto puhuu Erdoganille. Mitä meidän kurdien ja poliittisten turvapaikanhakijoiden kuuluisi tästä ajatella? Ovatko he meidän puolellamme vai Erdoganin?
Turkki ei halunnut kommentoida CNN:lle yksittäisiä karkotustapauksia.
Lue myös: Venäjälle on tärkeää, että Turkki on "kivi Naton kengässä", asiantuntija arvioi – "Venäjää varmasti miellyttää, että Suomen sekä Ruotsin Nato-hakemukset eivät etene"
Ruotsin valtiopäiväedustaja: "Uhka demokratialle"
Iranilaissyntyinen Ruotsin valtiopäiväedustaja, juristi Amineh Kakabaveh on väitetysti yksi Turkin vaatimuslistalla olevista.
– Olen ollut varuillani viimeiset kuusi-seitsemän vuotta. Jos minä, valtiopäiväedustaja, jolla ei ole mitään juuria Turkissa, olen uhattuna, silloin tämä on ongelma kaikille Euroopan maiden ilmaisunvapaudelle.
Kakabaveh on pitänyt aihetta esillä Ruotsin mediassa.
– Tämä on uhka demokratialle. Jos emme puolusta nyt oikeuksiamme, ongelmat jatkuvat. Tänään ongelmana ovat Turkin vaatimukset, huomenna ne voivat taas olla jonkin toisen valtion, hän toteaa.
Kakabavehin lisäksi listalla on muun muassa 74-vuotias Nobel-ehdokas, kirjailija Ragip Zarakolu.
Zarakolu tietää, millaisia Turkin vankilat ovat. Hän oli vangittuna 1970-luvulla sekä 2012 julkaistuaan teoksia, joissa puolusti vähemmistöjä, kuten kurdeja.
– Minun kutsuminen terroristiksi on naurettavaa. Tässä on aseeni, Zarakolu toteaa ja näyttää kynäänsä.
– Ampuuko tämä?
Suomen poliittinen johto on ollut Nato-prosessin etenemisestä melko hiljaa ja vastannut kysymyksiin Nato-prosessin etenemisestä diplomaattisesti. Takarajaa Nato-jäsenyydelle ei ole annettu, ja kärsivällisyyttä on peräänkuulutettu.
Monen asiantuntijan mukaan Turkin käytös on todellisuudessa suunnattu Yhdysvaltoihin, ja liittyy terrorismihuolien ohella asekauppaan ja sisäpoliittisiin tavoitteisiin Turkissa.
Turkin, Suomen ja Ruotsin johto on keskustellut tänään tilanteesta Brysselissä.
8:52
Katso myös: Miksi Turkki kiristää kurdikysymyksellä Suomen Nato-jäsenyyttä?