Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi vierailullaan Tallinnassa, että Yhdysvallat ja Viro lisäävät puolustuksellista yhteistyötä.
Blinken sanoi presidentti Joe Bidenin määränneen 7 000 yhdysvaltalaista sotilasta lisää Eurooppaan. Hän nosti esiin myös yhteistyön sotilasliitto Naton itäisten maiden kanssa ilmatorjunnan ja kyberosaamisen saralta.
Blinken korosti puheessaan Viron ja muiden Baltian maiden tärkeyttä Natolle. Hän nosti esille, kuinka Nato on vahvistanut läsnäoloaan alueella.
– Yli 30 vuoden ajan Baltian maat ovat muodostaneet demokraattisen muurin, joka nyt seisoo autoritäärisyyden edessä, kun Moskova yrittää puskea syvemmälle Eurooppaan, Blinken sanoi.
Jäseniä puolustetaan
Toivomme parempaa, mutta varaudumme pahimpaan, Blinken sanoi Venäjän hyökkäyksen mahdolliseen pahenemiseen viitaten.
Blinken toisti, että Nato puolustaa jokaista jäsenmaataan täydellä voimalla. Hän korosti sitoutumista Naton artikla viiteen.
– Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Me ja jokainen Nato-kumppanimme olemme valmiita vastaamaan minkälaiseen hyökkäykseen tahansa, mistä ikinä se tulee.
Ukrainassa humanitäärinen kriisi
Blinken nosti puheessaan esille Ukrainan humanitäärisen kriisin. Tiistaihin mennessä 1,7 miljoonaa ihmistä on jättänyt Ukrainan Venäjän hyökkäyksen jälkeen, minkä lisäksi yli 800 000 on paennut maan sisällä.
Sitäkin useampi on yrittänyt paeta, mutta ei ole päässyt ulos piiritetyiltä alueilta, Blinken totesi.
– Jatkamme vaatimustamme Venäjälle, että he päästävät humanitäärisen avun perille.
Blinkenin mukaan Yhdysvallat kumppaneineen lisää humanitäärisen avun antamista Ukrainalle. Blinken nosti esiin presidentti Bidenin 10 miljardin dollarin lisäesityksen kongressille avun antamiseksi.
Kallas: Pakotteita myös kryptovaluuttoihin
Omassa puheessaan Viron pääministeri Kaja Kallas vaati entistä kovempia toimia Venäjää vastaan. Kallas sanoi, että Venäjä tulisi sulkea kokonaan kansainvälisestä maksuvälinejärjestelmä Swiftistä ja että pakotteita pitäisi asettaa myös kryptovaluuttoihin, jotta niiden mahdollistamat porsaanreiät pakotteissa saataisiin tukittua.
– Tavoitteenamme täytyy olla Venäjän täysi eristäminen vapaasta maailmasta, Kallas sanoi.
Kallas totesi myös, että Venäjän toimet aiheuttavat välittömän muutoksen eurooppalaisessa turvallisuudessa.
Hän sanoi lisäksi Venäjän toimien pakottavan muut maat kohti vihreää siirtymää. Blinkenin mukaan tilanne antaa mahdollisuuden Euroopan maille päästä eroon riippuvuudestaan venäläisestä energiasta.
Venäjä torppaamassa ydinasesopimusta?
Blinken sai vastatakseen myös kysymyksiä Venäjän avaukseen Iranin ydinasesopimukseen liittyen. Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi lauantaina, että lännen asettamat pakotteet ovat hidaste Iranin ydinasesopimuksen syntymiselle.
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, jollainen Venäjä on, ja Iran ovat pitkään neuvotelleet vuoden 2015 ydinasekieltosopimuksen elvyttämisestä. Sopimus oli jo lähellä maalia ennen Venäjän tuoreita kommentteja.
Venäjä vaatii Yhdysvalloilta kirjallista lupausta, ettei sen kaupankäyntiä Iranin kanssa rajoiteta, jotta ydinasesopimus voitaisiin solmia. Iran ei ole ollut mielissään Venäjän kommenteista ja maa syyttää sitä neuvottelujen torppaamisesta, jotta Iran pysyisi poissa kansainvälisiltä öljymarkkinoilta.
Blinkenin mukaan Venäjällä on itsellään haluja pitää Iran irti ydinaseista.
– Jatkamme töitä sen eteen, että pääsemme jälleen yhteisymmärrykseen sopimuksesta Iranin kanssa. Venäjä on edelleen mukana ja sillä on oma intressi varmistaa, ettei Iran saa haltuunsa ydinaseita, Blinken muotoili.