Stoltenberg puhui Naton päämajassa Brysselissä yhdessä EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin ja Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehottaa Venäjää harkitsemaan uudestaan ydinaseiden valvontasopimusta koskevaa päätöstään. Stoltenbergin mukaan Venäjä on viime vuosina rikkonut ja lähtenyt pois keskeisistä asevalvontasopimuksista.
– Tämän päivän Uusi Start -sopimusta koskevan päätöksen jälkeen koko asevalvonnan arkkitehtuuri on purettu, hän sanoi.
Stoltenberg kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa Naton päämajassa Brysselissä, jossa hän puhui EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin ja Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi tiistaina puheessaan, että maa keskeyttää osallistumisensa Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen Uusi Start -ydinasevalvontasopimukseen. Stoltenberg kommentoi myös sitä, minkälainen vaikutus päätöksellä on turvallisuuteen.
– Suurempi määrä ydinaseita ja pienempi määrä asevalvontaa tekee maailmasta vaarallisemman. Ja se on syy, miksi olemme Natossa työskennelleet kovasti sitouttaaksemme Venäjän asevalvontaan liittyviin asioihin ja miksi Naton jäsenmaat ovat tukeneet Uusi Start -sopimusta, hän sanoi.
Venäjä lakkautti sopimuksessa sovitut asetarkastukset elokuussa. Maiden väliset neuvottelut tarkastusten jatkamisesta oli määrä käydä viime marraskuussa, mutta Venäjä lykkäsi niitä.
Lue lisää: Putin sanoo Venäjän keskeyttävän osallistumisensa ydinasevalvontasopimukseen
Stoltenbergin mukaan Putin jatkaa sodan kärjistämistä ja Ukrainan tukemista on lisättävä ja asetoimituksia koskevat lupaukset on täytettävä kiireellisesti, kertoo uutistoimisto Reuters.
– Putin ei saa voittaa. Se olisi vaarallista omalle turvallisuudellemme ja koko maailmalle, sanoi Stoltenberg.
Borrellilta kirje puolustusministereille
Tiedotustilaisuudessa käytiin läpi myös Ukrainaa vaivaavaa ammuspulaa. Aseiden ja ammusten alavireinen tuotanto suhteessa kysyntään on puhuttanut jo pitkään, mutta viime aikoina keskustelu asiasta on kiihtynyt entisestään.
Viro on ehdottanut, että Euroopassa hankittaisiin ammuksia yhteishankintoina samankaltaisella mekanismilla kuin koronavirusrokotteita.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi maanantaina EU-maiden ulkoministerien kokouksen jälkeen Suomen tukevan viron aloitetta. Hän kertoi Borrellin esittäneen kokouksessa, että Euroopan puolustusvirastolla (EDA) olisi keskeinen rooli hankintoihin liittyvässä koordinaatiossa.
Lue myös: Yhdysvallat: Putinin väite uhkailevasta lännestä on absurdi – "Hyökkääjä on Kremlin johtaja itse"
Borrell kertoi lähettäneensä eilen illalla EU-maiden ulkoministerien kokouksen jälkeen puolustusministereille kirjeen, jonka he saavat tiistaina. Hän sanoi pyytäneensä maita tarjoamaan ammuksia Ukrainalle omista varastoistaan.
Hän totesi, että aikaa tässä asiassa mitataan nyt viikoissa.
Borrell sanoi, että ensiksi täytyy käyttää olemassa olevia varastoja, tämän jälkeen tehdä lisähankintoja aseteollisuudelta ja kolmanneksi on lisättävä sen kapasiteettia.
Kuleba: Tarpeeksi ei ole tehty
Ulkoministeri Kuleba sanoi, että kukaan ei osannut varautua sodan jatkuvan näin kauan. Tämä puolestaan selittää sitä, miksi tuotantomäärät ovat liian vähäisiä.
Hän totesi arvostavansa jo tehtyä ja totesi, että silti tarpeeksi ei ole tehty.
– Jos olisimme jo voittaneet sodan ja seisoisin tässä, sanoisin päinvastaista.
Kuleba myös kertoi, että hän on kuullut Kiinan entiseltä ulkoministeriltä ja nykyiseltä huippudiplomaatilta Wang Yiltä Kiinan rauhansuunnitelmasta. Wang kertoi asiasta Münchenin turvallisuuskonferenssissa, mutta ensireaktiot lännessä olivat osin varautuneita.
Lue myös: Putinin puheessa ydinaseet nousivat useasti esille – "Venäjän olemassaolo on vaarassa"
Kuleba totesi, että suunnitelmassa täytyy perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan. Toistaiseksi Ukraina ei ole kuitenkaan saanut Kiinasta rauhansuunnitelmaa paperilla.
Kiina, Iran ja Pohjois-Korea huolettavat
Stoltenberg sanoi Venäjän tämän päivän puheista käyneen selväksi, että Venäjä valmistautuu jatkamaan sotaa. Hänen mukaansa Venäjä on lanseeraamassa uusia hyökkäyksiä, mobilisoimassa lisää joukkoja ja tavoittelee tukea Pohjois-Korealta ja Iranilta.
– Olemme myös kasvavasti huolissaan, että Kiina saattaa harkita tarjoavansa tappavaa tukea Venäjän sodalle, Stoltenberg sanoi.
Borrell puolestaan totesi Wangin vakuuttaneen hänelle Münchenin kokouksessa, että Kiina ei aio tarjota aseita Venäjälle.