Prikaatikenraali evp Juha Pyykönen ei usko maavoimien lähettämiseen Baltiaan. "Tarvitsemme niitä täällä, ja luulen Naton olevan samaa mieltä."
Jos Suomi hakisi Naton jäseneksi, sotilasliitto ei välttämättä edes haluaisi sijoittaa Suomeen ydinaseita tai pysyviä joukkoja rauhan aikana. Näin uskoo prikaatikenraali evp Juha Pyykönen, jolla on työkokemusta useista Naton elimistä.
– Suomi on niin lähellä Venäjää, että asejärjestelmät olisivat taktisesti liian lähellä. Niiden lentorata on satoja tai tuhansia kilometrejä, eli niitä voi ampua kauempaakin, Pyykönen sanoo STT:lle.
Arvio saa tukea ulkoministeriön vuonna 2016 teettämästä selvityksestä, joka koski mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia. Raportin mukaan ydinaseiden sijoittaminen etulinjaan Suomessa voisi olla Natolle haavoittavuutta ja epävarmuutta lisäävä tilanne, jossa aseet pitäisi joko käyttää tai ne voitaisiin menettää.
Lue myös: HS:n gallup: Naton kannatus Suomessa nyt 61 prosenttia
Tämä tekisi julkisuudessa väläytellystä niin kutsutun Norjan mallin toteuttamisesta hyvin suoraviivaista. Naton perustajamaihin lukeutuva Norja on rajoittanut erillisten tukikohtien tai ydinaseiden sijoittamisen maahan.
Norja on sopinut myös Ruijassa kulkevasta linjasta, jota lähempänä Venäjän rajaa Nato ei järjestä harjoituksiaan. Suomen tapauksessa Pyykönen ei tällaiseen järjestelyyn usko johtuen siitä, että Suomi on itä-länsi–suunnassa suhteellisen kapea maa. Norja puolestaan kiertää itäosissaan Suomen Lapin ja ulottuu lännessä Alankomaiden kanssa samalle pituuspiirille.
Pyykönen on toiminut esikuntaupseerina Naton kansainvälisessä esikunnassa vuosina 1998–2000 sekä Naton ja sen keskeisten kumppanuusmaiden yhteisen PIAG-ajatushautomon vetäjänä 2014–2015.
Kelpoisuusehdot Suomelle "muodollisuus"
Kysymys Norjan mallista on esiintynyt viime aikoina tiheästi Suomen julkisessa keskustelussa siinä tapauksessa, että Suomi päättäisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Mallin puolesta on liputtanut esimerkiksi Natoa 1990-luvulta asti kannattanut Olli Rehn (kesk.).
– Norjan malli on nähdäkseni lähinnä Suomen tilannetta vastaava. Molemmat ovat rajanaapureita Venäjän kanssa ja myös keskenään, Pyykönen sanoo.
Jos Suomi jättäisi Natoon hakemuksen, sen edessä olisi kaksi neuvottelukokonaisuutta liittokunnan kanssa. Ensin Suomen tulisi läpäistä Nato-kelpoisuutta koskevat vaatimukset eli niin sanottu MAP-prosessi. Tämän jälkeen käytäisiin varsinaiset jäsenneuvottelut.
Prosessin kestosta on vaikea antaa tarkkaa arvioita. Nato on hyväksynyt 1990- ja 2000-lukujen aikana uusia jäsenmaita entisen itäblokin alueelta neljään eri otteeseen.
Lue myös: Marin: Tiedossani ei ole muiden maiden varaumia Suomen jäsenyyden suhteen – pääministeri ei pidä kansanäänestystä välttämättömänä
Suomelle jäsenyyttä koskevien kelpoisuuksien selvittäminen olisi nopea vaihe, arvioivat Pyykönen ja Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Pyykönen arvelee, että ennakkoehtoja koskeva selvitys tehtäisiin, mutta se olisi Suomen kohdalla muodollisuus. Arviointia on tehty siitä saakka, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994.
– Suomen etu on se, että perusasiat ovat meillä kunnossa. Olemme demokraattinen oikeusvaltio ja markkinatalous, jossa muut länsimaiset arvot ovat todistettavasti kunnossa, Pyykönen sanoo.
Tiilikainen on yksi vuoden 2016 raportin neljästä laatijasta. Siinä edelliseksi Suomelle sopivaksi vertailukohdaksi nostettiin sisäpolitiikkaansa vuoksi Espanja. Maa liittyi Natoon vuonna 1982 siirryttyään Francon diktatuurista demokratiaan. Liittymisen määritteli poliittisen päätöksenteon prosessi eivätkä tekniset esteet, raportissa kirjoitetaan.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:22
Voisiko Venäjä Nato-maita painostamalla estää Suomen liittymisen puolustusliittoon? Asiantuntija MTV:lle: Vastaavaa nähty muissa maissa aiemminkin.
Nato-yhteensopivuutta testattu
Ennakkoehdot täytettyään Naton huippukokous tai neuvosto kutsuisi uuden maan varsinaisiin jäsenyysneuvotteluihin. Neuvotteluissa pitäisi sopia siitä, millaista apua Suomi saisi tai tarjoaisi kriisissä.
– Jäsenneuvottelujen tarkoitus on sovittaa uusi valtio Naton poliittiseen ja sotilaalliseen järjestelmään, Tiilikainen sanoo.
Tässä yhteydessä tarkasteltaisiin muun muassa Suomen liittämistä Naton puolustussuunnitteluun. Käytännössä siis sovittaisiin Suomelle tarvittaessa järjestettävä apu ja sen sovittaminen yhteen Suomen omien puolustusjärjestelmien kanssa.
Lue myös: HS: Presidentti Halonen saa joka vuosi joulukortin Putinilta: "Ei siinä mistään ystävyydestä ollut kyse” – kertoo myös, milloin muodostaa Nato-kantansa
Suomen kansallinen puolustusjärjestelmä säilyisi osin erillisenä, jos Suomi niin haluaisi, Pyykönen kuvailee.
Suomen Puolustusvoimien on arvioitu olevan varsin hyvin Nato-yhteensopivat. Tätä on edistetty tietoisesti ja testattu yhteisissä sotaharjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa.
Hävittäjiä Baltian tueksi?
Oma kysymyksensä on, mitä Suomelta edellytetään jäsenyyden vastineeksi.
– Jos ruvetaan kovin säästämään siinä, kuinka paljon sotilaita ja siviilejä lähetetään Naton rakenteisiin, sitä vähemmän tulemme itse saamaan, Pyykönen sanoo.
Tiilikainen tai Pyykönen eivät kumpikaan usko, että Suomelle tulisi suuria lisävaatimuksia. Tiilikaisen mukaan raporttia laatinut työryhmä kohtasi näkökantaa, jonka mukaan Suomen keskeinen panos olisi sen oman, "strategisesti hankalassa paikassa" sijaitsevan laajan maa-alan puolustaminen.
– Suomen pitäisi kerhoon liittymällä tarjota panos, joka parantaa turvallisuutta lähialueellamme. Näin tulee vääjäämättä käymään, koska puolustusvoimamme ovat hyvässä iskussa ja kestävät tämän tarkastelun, Pyykönen lisää.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
5:13
Miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-hakemukseen?
Pyykösen mukaan Suomen pitäisi kuitenkin nimetä joukkoja, kuten pataljoonia tai taisteluosasto, joilla muita maita avustettaisiin, jos kriisi leimahtaisi kauempana. Pyykösen mukaan on vaikea arvioida todennäköisyyttä sille, milloin ja missä niitä tarvittaisiin turvatakuiden eli artikla viiden mukaisessa tilanteessa.
Lue myös: Nato-kantaansa panttaava Erkki Tuomioja pitää mahdollisena, että Suomi päättää ennen kesää liittymisestä
Rauhan aikana on puolestaan mahdollista, että Suomi voisi osallistua jotenkin Baltian maiden puolustukseen. Ne ovat varta vasten pyytäneet omissa jäsenyysneuvotteluissaan pysyviä tukikohtia maahan.
– Sen pitäisi olla sellainen joukko, jota siellä ei ole riittävästi, ei ole muualta saatavissa eikä heikennä Suomen puolustusta. Se voisi olla esimerkiksi hävittäjätorjuntaa, Pyykönen pohtii.
– En pidä todennäköisenä maavoimien joukkojen lähettämistä, koska tarvitsemme niitä täällä, ja luulen Naton olevan samaa mieltä. Norja varsinkin.
Ahvenanmaata voidaan sivuta
Jäsenneuvottelujen aikana paitsi Nato myös Suomi toisi esille omat mahdolliset reunaehtonsa.
– Oma käsitykseni on, että jäsenneuvottelut viedään läpi aika yleisellä tasolla ja yksityiskohdista sovitaan erikseen, ellei ilmene jotain reunaehtoja, Tiilikainen sanoo.
Neuvotteluissa puhuttaisiin myös rahasta. Nato odottaisi Suomelta jäsenmaksuja hallintokuluihin, jotka olisivat arvioiden mukaan joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Neuvotteluissa sovittaisiin Suomen maksuosuuksista.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:15
Mitä presidentti Niinistö miettii Nato-jäsenyydestä?
Huomattavasti suurempi lukunsa olisi kuitenkin puolustusbudjetin nostaminen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen puolustusmenot ovat tänä ja viime vuonna lähellä tätä rajaa Meri- ja Ilmavoimien hankintojen vuoksi, mutta 2010-luvun keskiarvo oli Puolustusvoimien mukaan 1,3 prosenttia.
Raja-arvo on tosin suositus eikä sitova linjaus, joten se ei välttämättä ole neuvotteluissa merkittävä kysymys.
Lue myös: Supon mukaan Venäjä on Suomen suurin uhka – näin Ukrainan sota on muuttanut turvallisuustilannetta Suomessa
Tiilikainen uskoo, että demilitarisoidun Ahvenanmaan kysymystä voitaisiin sivuta, muttei usko sen olevan suuressa roolissa. Suomi on sopinut saarimaakunnan demilitarisaatiosta kansainvälisellä sopimuksella usean valtion kesken sekä erikseen kahdenvälisesti Venäjän kanssa.
– Olisiko Nato-mailla inspiraatiota ryhtyä neuvottelemaan siitä? Minulla ei ole tästä suoraa käsitystä, mutta demilitarisaatio on ankkuroitu kansainväliseen sopimusoikeuteen.
Jäsenneuvottelujenkaan valmistuminen ei tarkoittaisi automaattista jäsenyyttä, vaan se pitäisi hyväksyä jokaisessa Nato-maassa. Useimmissa maissa se tarkoittaa parlamenttikäsittelyä.
Lue myös: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden edistämistä
5:04
PS:n Rikka Purra kertoo, millaiselta Suomen Nato-prosessi vaikuttaa.