Hangossa Syndalenissa on tällä hetkellä meneillään Baltops 2016 -harjoitus. Kyseessä on Naton johtama kansainvälinen merellinen kriisinhallintaharjoitus. Suomi on osallistunut harjoituksiin vuodesta 1993 ja on nyt ensimmäistä kertaa isäntämaana Ruotsin kanssa.
Hangossa Syndalenissa uudenmaan prikaatin varusmiesten kanssa harjoittelee sotilaita Ruotsista, Saksasta, Italiasta, Hollannista, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Baltops-harjoituksessa on tarkoitus harjoitella muun muassa kansainvälistä yhteistyötä ja rantautumista.
– Tärkeintä Suomelle on tuoda nämä opit ja kokemukset kansallisen puolustuksen käyttöön, joka on meidän ykköstehtävämme. Toimiessamme muiden maiden kanssa voimme testata omaa osaamistamme ja ehkä opimmekin jotain uutta. Samalla tuomme uskottavuutta sille, että tämä Suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä toimii, harjoituksen Amfibio-joukkojen pääsuunnittelija, komentaja Tuomo Mero sanoo.
Nato johtaa Itämerellä tapahtuvaa harjoitusta, jonka painotettiin olevan nimenomaan rauhanajan harjoitus.
– Me olemme täällä yhtenäisyyden vuoksi sekä näyttääksemme voimaa ja solidaarisuutta. Tarjoamme kaikki yhteistä turvaa. Siinä mitä teemme Baltopsissa ei ole mitään salaista, olemme suunnitelleet Baltopsia avoimesti yli vuoden, kertoo harjoituksen Amfibio-osaston komentaja, amiraali James Foggo.
– Olemme avoimia, koska tämä on rauhanajan harjoitus, jotta saisimme yhteisistä voimistamme parempia. Joissain tapauksissa samaa avoimuutta ei ole ollut muiden maiden kohdalla, jotka eivät osallistu Baltopsiin, Foggo jatkaa.
Maanpuolustuksen uskottavuus tärkeää
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kävi tutustumassa harjoitukseen. Niinistö painotti maanpuolustuksen uskottavuuden tärkeyttä.
– Ei voida poissulkea sitä, etteikö Suomi joutuisi vedetyksi, en nyt viittaa nyt Baltiaan, mutta yleisempään kansainväliseen konfliktiin ja sen takia me pidämme uskottavaa maanpuolustusta ja kaikella tällä harjoittelullakin haluamme osoittaa, että tänne ei kannata pahoissa aikeissa tulla. Emme uhkaa ketään, puolustamme oma aluettamme, Niinistö toteaa.
Niinistö ei uskonut harjoituksen aiheuttavan jännitteitä Venäjän kanssa.
– Venäjä on ottanut osaa Baltops-harjoituksiin. Se oli viimeksi mukana muistaakseni vuonna 2012, mutta myöhemmin sitten vetäytynyt toiminnasta. Vaikeaa kuvitella, että he sinällään protestoisivat harjoitusta, jossa he ovat itsekin olleet mukana, Niinistö sanoo.
Suomen pääpaino on harjoitella yhteistyötä Ruotsin kanssa, mutta Baltops lisää mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä myös muiden maiden kanssa.
– Kun harjoittelemme yhdessä, niin tottakai me luomme mahdollisuuksia yhteistoiminnalle erilaisissa olosuhteissa.
Baltops-harjoitus päättyy Syndalenin osalta ensi torstaina.
3:02
