Venäjä ilmoitti ydinasedoktriininsa muutoksesta viime viikolla.
Naton jäsenmaiden ei pidä antaa "Venäjän vastuuttoman ydinaseretoriikan" estää heitä antamasta lisää sotilaallista apua Ukrainalle.
Näin sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg maanantaina uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Stoltenbergin mukaan Nato ei ole havainnut mitään sellaista muutosta Venäjän ydinasevalmiudessa, joka vaatisi puolustusliitolta toimenpiteitä.
– Tämä on osa Venäjän vastuutonta ydinretoriikkaa ja viestintää. Tämä sopii siihen kuvioon, sanoi Stoltenberg.
Päivitetyn ydinasedoktriinin mukaan Venäjä voisi "siirtyä käyttämään ydinaseita", jos se saa luotettavaa tietoa massiivisesta ilmahyökkäyksestä itseään vastaan.
Putin luetteli mahdollisiksi hyökkäyskeinoiksi strategiset ja taktiset lentokoneet, risteilyohjukset, hypersooniset ohjukset, dronet ja muut lentoalukset.
Venäjä myös totesi, minkä tahansa ydinasevaltion tukeman hyökkäyksen Venäjään olevan yhteinen hyökkäys. Ukrainalla ei ole ydinaseita, mutta sen tukijoilla, kuten Yhdysvalloilla, niitä on.
"Venäläiset yrittävät aina estää"
Venäjän ydinasedoktriinimuutoksen on tulkittu liittyvän siihen, että Ukraina on vaatinut erityisesti Yhdysvalloilta lupaa käyttää siltä saamiaan pitkän kantaman ohjuksia syvällä Venäjällä.
– Aina, kun olemme lisänneet tukeamme uusilla asejärjestelmillä, kuten taisteluvaunuilla, pitkän kantaman aseilla tai F-16-hävittäjillä, ovat venäläiset yrittäneet estää meitä, Stoltenberg sanoi.
– He eivät ole onnistuneet. Myöskään tämän viimeisimmän tapauksen ei pitäisi estää Nato-maita tukemasta Ukrainaa, hän jatkoi.
Yhdysvaltojen tiedusteluvirastot uskovat, että Venäjä todennäköisesti vastaa suuremmalla voimalla, jos Yhdysvallat antaa luvan käyttää ohjuksiaan syvällä Venäjällä, uutisoi yhdysvaltalaislehti New York Times viime viikolla.
Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset myös vähättelevät pitkän kantaman ohjusten vaikutusta sodan tilanteeseen. Näin siksi, ettei Ukrainalla ole suurta määrää länsivalmisteisia pitkän kantaman ohjuksia, eikä tiedossa myöskään ole, kuinka paljon länsimaat ovat niitä valmiita antamaan.
Lue lisää: NY Times: USA:n tiedustelu pelkää Venäjän väkivaltaista kostoa, jos Ukraina saa ohjusluvan
Naton väistyvä pääsihteeri Jens Stoltenberg Oslossa 6. syyskuuta.
Ei ole hopealuotia
Stoltenberg katsoo, ettei ole olemassa "hopealuotia", joka muuttaisi kaiken taistelukentällä. Iskut syvälle Venäjälle voisivat kuitenkin olla merkityksellisiä, Stoltenberg sanoi.
– En usko, että voimme muuttaa presidentti Vladimir Putinin mieltä (Ukrainasta), Stoltenberg sanoi.
– Uskon kuitenkin, että voimme muuttaa hänen laskelmiaan osoittamalla, että sodan jatkamisen kustannukset ovat niin korkeat, että hänen on parempi istua alas ja hyväksyä Ukraina suvereenina itsenäisenä valtiona, hän jatkoi.
Stoltenbergin paikan Naton pääsihteerinä ottaa huomenna tiistaina Alankomaiden entinen pääministeri Mark Rutte. Stoltenberg ehti olla Naton pääsihteeri kymmenen vuotta.
Venäjän presidentti Putin esitteli Venäjän päivitettyä ydinasedoktriinia maan turvallisuusneuvostolle julkisesti keskiviikkona 25. syyskuuta.
Ydinaseita voidaan käyttää ydinaseetonta hyökkäystä vastaan Putinin mukaan siinä tapauksessa, että perinteisten aseiden käyttö aiheuttaa "kriittisen uhan" Venäjän itsenäisyydelle.
Muuttamalla ydinasedoktriiniaan Venäjä antoi itselleen luvan käyttää ydinasetta Ukrainassa, arvioi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarmo Limnéll (kok.) viestipalvelu X:ssä.
Limnéllin mukaan presidentti Putinin turvallisuusneuvoston kokouksessa lausuma uusi linja "tekee ensi-iskudoktriinin viralliseksi".
Kullakin ydinasevaltiolla on olemassa oma ydinasedoktriinissa, jossa määritellään, missä tilanteessa ydinasetta voidaan käyttää.