Venäjä on useita viikkoja pyrkinyt motittamaan Itä-Ukrainan pullistumassa olevat ukrainalaisjoukot. Kremlille se olisi ollut mainio voitonpäivänlahja, josta ei vain ole tullut valmista.
Karttaa katsomalla tilanne on venäläisten kannalta äärimmäisen houkutteleva. Moskovan sotilaiden miehittämien Iziumin ja Donetskin kaupunkien itäisellä puolella on runsaasti ukrainalaisjoukkoja, joiden piirittäminen vaatisi reilusti alle 200 kilometrin pikaista etenemistä. Se ei ole helppo tehtävä, muttei sotahistorian valossa millään tavalla mahdotonkaan.
Tulosta ei ole tullut. Näin siitä huolimatta, että Venäjä luopui ajatuksesta valloittaa tai edes piirittää Ukrainan pääkaupunki Kiova. Nuo tappion kärsineet joukot kuljetettiin pikatahtia taisteluihin Itä-Ukrainaan.
– Joukkojen käytön painopistettäkään muodostamalla ei olla oikein saatu aikaan maailman henkeä pidätellen odottamaa syvää läpimurtoa Itä-Ukrainassa, toteaa apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen maanpuolustuskorkeakoulusta Twitterissä.
Neljä syytä
Yhdysvaltojen puolustusviranomainen luetteli arvostetun Foreign Policy -lehden toimittajan ja sotaa analysoivan amerikkalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin mukaan maanantaina neljä syytä, miksi Venäjän mottipihdit eivät tao tulosta.
Ensinnä Venäjä joutuu näkemään valtavasti vaivaa jokaisen kilometrin valloittamiseen. Se ei käytännössä pysty hyökkäämään kuin alueilla, joita tykistö on huolellisesti pehmittänyt. Niin pitkään kuin Venäjä etenee hyvin hitaasti, ei rintama repeä, vaikka kalustoa ja sotilaita kuluu.
Lue myös: Ukrainan suuri vastahyökkäys Harkovassa on "muuttanut sodan ilmeen" – Venäjä iskemässä tankkiarmeijalla takaisin
Toiseksi keväinen muta on ei ole kymmenien tonnien painoisille panssariajoneuvoille mieluinen taistelukenttä, eikä jalkaväkikään vauhdilla rynnäköi saappaat savessa. Tämä on pakottanut Venäjän pysymään päällystetyillä teillä, mikä paitsi sumputtaa joukot, niin tekee hyökkäyssuunnista ennalta-arvattavia.
Kolmannekseen heikko huolto riivaa Donbassissa olevia joukkoja. Venäjä on hakenut ratkaisua tähän ongelmaan enemmän tai vähemmän koko sodan ajan siinä kunnolla onnistumatta. Venäjän ratkaisu keskittää yksikkönsä Itä-Ukrainaan eittämättä helpotti huollon hommia, mutta ei ratkonut pulmaa.
Lue myös: Putin voi tehdä Ukrainassa saman tempun kuin Stalin talvisodassa
Neljäs syy Venäjän tökkivään motitusyritykseen on se, etteivät kaikki sen sotilaat suostu noudattamaan käskyjä. Vaikka venäläisjoukkojen moraalin on arveltu olevan heikko, on todistusaineisto käskyjä tottelemattomista sotilaista kuitenkin vielä anekdoottien tasolla, kirjoittaa CNN.
Venäjällä "kestämättömiä tappioita"
Britannian puolustusministeriön arvion mukaan Venäjä kärsii sodassa yhä niistä olettamuksista, jotka se teki ennen sotaa.
– Venäjä yritti saavuttaa sodan alussa nopean voiton minimaalisella tappiolla, Britannian puolustusministeriö kirjoittaa Twitterissä.
– Venäjän hyökkäyssuunnitelma hyvin todennäköisesti perustui virheelliselle ajatuksella, että se kohtaisi vain rajallista vastarintaa ja pystyi piirittämään ja kiertämään asutuskeskukset nopeasti, Britannia jatkaa.
Lue myös: Lähes kaikille Venäjän televisiokanaville ilmestyi sotaa vastustavia viestejä kesken voitonpäivän juhlinnan: "Teillä on verta käsissänne"
Näin ei suinkaan tapahtunut, minkä seurauksena Venäjä on kärsinyt "kestämättömiä tappiota", Britannia toteaa.
Asiantuntijat arvioivat jo ennen sotaa venäläisillä yksinkertaisesti olevan liian vähän sotilaita kunnon hyökkäyssotaan. Raskaiden tappioiden myötä hyökkäämisen vaatimaa ylivoimaa on ollut vaikea muodostaa.
"Koko sotarintaman vahvin puolustus"
Itä-Ukrainan puolustus saattaa paikka paikoin murtua, mutta pullistuman ukrainalaisjoukot eivät jää mottiin, uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa.
– Ukrainaisilla on Iziumista etelään aina Donetskin kaupunkiin saakka käytännössä koko sotarintaman vahvin puolustus, sanoo eversti Kajanmaa MTV Uutiset Livelle.
Reilun kahden kuukauden aikana Ukraina on osoittanut, että se pystyy pysäyttämään Venäjän hyökkäykset. Viime viikon lopulla se myös aloitti "sodan suurimman vastahyökkäyksen" Harkovan suunnalla.
Lue myös: "Putin ei näe tietä ulos", sanoo arvostettu amerikkalaisasiantuntija ja esittää kolme vertausta Suomen talvisotaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin voitonpäivän puheesta kuuli, ettei sota ole ohi, vaan "hyökkääjä on ajettava pois maasta", katsoo majuri Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Parosen mukaan Ukrainalla voi olla mahdollisuus sekä rakentaa että varustaa "ratkaisuvoimaisia joukkoja".
– Niiden taistelulla tavoitteena on lyödä hyökkääjän ryhmitys hajalle ja pakottaa se vetäytymään, Paronen toteaa.
– Se saattaa tarkoittaa myös yhä aktiivisempaa otetta taisteluun, jossa erityisesti tulenkäytöllä on ratkaisevan tärkeä rooli niin venäläisten joukkojen tuhoamisessa kuin niiden logististen yhteyksien häirinnässäkin, Paronen jatkaa.
Lue myös: UPI:n Aaltola: Venäjä lisännee voimiaan Suomen rajalla – "Kreml tietää, että olemme spartalainen maa"
0:43
Ukrainalla käynnissä sodan suurin vastahyökkäys: ”Ovat keskittäneet voimaa”.