Jos asiaa kysyy Kremliltä, ei Venäjä vieläkään ole sodassa Ukrainan kanssa. Raskaita taisteluita on kuitenkin todellisuudessa käyty jo kolmatta kuukautta.
Venäjä ja Ukraina ovat käytännössä olleet täydessä sodassa helmikuun 24. päivästä lähtien, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.
Pitkin sotaa on arveltu toistuvasti, milloin presidentti Vladimir Putin oikein kiipeää puhujanpönttöön julistaa sodan Ukrainalle.
On mahdollista, että Putin repäisee sivun Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin aikaisesta pelikirjasta, sanoo emeritusprofessori Kimmo Rentola MTV Uutiset Livessä.
– Talvisodassa Stalin teki sen, että ensin ei oltu sodassa Suomen kanssa, mutta silti tehtiin rauha ja laitettiin nimet paperiin, Rentola sanoo.
Lue myös: Ukrainan suuri vastahyökkäys Harkovassa on "muuttanut sodan ilmeen" – Venäjä iskemässä tankkiarmeijalla takaisin
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 ilman virallista sodanjulistusta. Neuvostoliitto nimesi Otto Wille Kuusisen vetämän niin sanotun Terijoen hallituksen Suomen viralliseksi johdoksi ja ilmoitti sotivansa valkosuomalaisia kapinallisia vastaan.
Talvisota ei tunnetusti sujunut Neuvostoliiton alkuperäisten piirrustusten mukaan. Suomen puolustuksen kestettyä yli odotusten neuvostohyökkäykset sävy Moskovassa muuttui. Terijoen hallituksen sijaan neuvotteluita alettiin käydä Suomen virallisen, pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen kanssa.
"Mummot ovat paha vastustaja"
Rentola arvioi, että varsinainen sodanjulistus voisi toteutuessaan aiheuttaa "takapotkua" Venäjällä.
– Nyt sellaiset venäläiset, joilla ei ole omaisia siellä (sotimassa), pystyvät aika lailla irtautumaan ja katsomaan kaukaa, Rentola sanoo.
– Nyt sotilaat ovat syrjäseuduilta ja ei kovin vaikuttavista paikoista. Jos tulisi yleinen liikekannellepano, niin tulisi äitien ja mummojen liikettä. Mummoja vastaan on aika hankala käydä pampuilla ja vesitykeillä. Se on monessa maassa koettu, että mummot ovat paha vastustaja, Rentola jatkaa.