Kahden vuoden takaisen maanjäristyksen jäljet piileskelevät Nepalissa suoraan katseen alla. Telttakylässä luksushotellin aidan vieressä. Durbanin maailmanperintökohteen romahtaneissa ja paaluin tuetuissa temppeleissä. Rakennustyömailla niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Ihmisten äkisti vakavoituvilla kasvoilla.
Ensimmäinen voimakas järistys iski 25. huhtikuuta 2015. Juuri kun ihmiset alkoivat päästä jaloilleen pienten jälkijäristysten keskellä, iski suurempi jälkijäristys 12. toukokuuta.
– Se järkytti isosti. Eikö tämä ollutkaan tässä, moni ajatteli, muistelee erityisasiantuntija Jukka Ilomäki Suomen Kathmandun suurlähetystöstä.
Maanjäristys tuhosi satojatuhansia koteja.
Järistyksissä kuoli noin 9 000 ihmistä ja puoli miljoonaa kotia tuhoutui ainakin osittain. Suomalaisia oli Nepalissa ensimmäisen järistyksen aikaan 250. He kaikki selvisivät säikähdyksellä.
Kauppasaarto vaikutti jopa enemmän
Pian järistysten jälkeen alkanut epävirallinen kauppasaarto Intian vastaisella rajalla hidasti Nepalin toipumista entisestään. Saarron vaikutukset Aasian köyhimpiin lukeutuvan maan kansantalouteen olivat jopa pahemmat kuin itse järistyksen.
Uusittu perustuslaki ei miellyttänyt terain-heimolaisia, jotka asuvat rajan molemmin puolin. He nousivat barrikadeille ja tukkivat rajan. Moni Nepalissa epäilee Intian hallinnolla olleen osuutensa rajakiistassa, mutta kiistaan liittyviä spekulaatioita tuntuu olevan yhtä monta kuin niiden kertojia.
Ihmiset nukkuvat taivasalla Nepalissa suuren maanjäristyksen jälkeen.
Yhtä kaikki rajan yli ei saatu tuotua avustuskuormia, ruuanlaittoon käytettyä polttonestettä tai muuta polttoainetta. Tämä vaikeutti ihmisten arkea merkittävästi. Kathmandun kaduilla kokattiin avotulella.
– Hinnat nousivat, koska tarjonnassa oli puutteita. Musta pörssi kukoisti, kertoo Ilomäki.
Kun järistyksiä ja saartoa seurasivat vielä voimakas monsuuni ja erityisen kylmä talvi, Nepalin sanotaan päässeen jaloilleen vasta viime syksynä. Ilomäen mukaan Nepalin hallinto on arvioinut, että järistyksistä täysin toipuminen vie ainakin viisi vuotta.
Suomi tukee jälleenrakennusta
– Suomen valtio tuki Nepalin jälleenrakennusta miljoonalla eurolla vuonna 2016 ja samalla summalla myös tänä vuonna.
– Nepaliin ohjattiin vuonna 2016 noin 18 miljoonaa euroa kehitysyhteistyötukea. Tämä summa sisältää tuen jälleenrakennukseen, muttei kansalaisjärjestöjen kautta tehtyä kehitysyhteistyötä.
– Tuet jaetaan Nepalin valtionhallinnon ja järjestöiden kautta. Keskeisin kumppani jälleenrakennuksessa on ollut Unicef.
– Lisätietoja: Suomen suurlähetystö, Kathmandu: http://www.finland.org.np
Uudet talot eivät välttämättä vanhoja kestävämpiä
Nepalilaiset kertovat sortuneista ja vaurioituneista kodeista. Kuolleista sen sijaan ei puhuta. Monelle lähimmäisen menettäminen on yhä liian kova pala. Lisäksi hindulaisuudessa uskotaan, että sielu ei voi jatkaa kiertoaan, jos siitä puhutaan jatkuvasti.
Rakennustyömaita näkee Nepalissa kaikkialla. Kaikki niistä eivät liity järistyksen tuhoihin, vaan korjaus- ja rakennustarpeita on paljon muutoinkin.
– Aiemmin taloja ei juurikaan korjailtu, vaan rakennettiin ennemmin uusi. Nyt myös korjataan paljon, sanoo Suomen Kirkon Ulkomaanavulle työskentelevä nepalilainen Javis Rana.
Maanjäristyksen tuhoja.
Nepalin hallitus jakaa jälleenrakennustukea vajaat 3 000 euroa järistyksessä tuhoutunutta kotia kohden. Lehtitietojen mukaan tuesta oli kuukausi sitten saatu jaettua noin kolmannes.
– Ei sillä kovin hienoa tai paremmin järistystä kestävää taloa rakenneta, pohtii Ilomäki.
Ranan mukaan Kirkon Ulkomaanavun rakennusprojekteihin on ollut ajoittain vaikea saada työvoimaa, koska ihmiset rakentavat omia talojaan valtion antamalla tuella. Kun tarvikkeista oli rajasaarron vuoksi pulaa, projektien eteenpäin vieminen on ollut erittäin vaikeaa.
Ulkomaanapu on kuitenkin rakentanut Nepaliin noin 300 väliaikaista koulurakennusta, joista viimeiset valmistuvat tämän kevään aikana.