Kuntavaalien lykkääminen sai ihmiset pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää vaalit. Esille nousi jälleen myös internetäänestys. MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että nettiäänestystä voitaisiin Suomen valtiollisissa vaaleissa ottaa käyttöön vielä pitkään aikaan.
Ajatus nettiäänestyksestä ei ole uusi. Virossa on voinut äänestää internetissä vuodesta 2005 alkaen ja muutamissa muissakin maissa on ollut keskustelua tai kokeiluja aiheen tiimoilta.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus teetti oikeusministeriön kokoamalla asiantuntijaryhmällä selvityksen nettiäänestyksen mahdollisuuksista vuonna 2017. Selvitys päätyi tulokseen, että nettiäänestyksen riskit ovat hyötyjä suurempia.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, joka oli mukana selvityksen laatineessa työryhmässä, sanoo, ettei tilanne ole muuttunut neljässä vuodessa.
– Mielestäni ainakaan toistaiseksi on vaikeaa luoda paperiäänestystä turvallisempaa ratkaisua.
Kyberhyökkäykset, luottamuksen menetys ja vaalisalaisuuden romuttuminen uhkaavat
Suurimpia riskejä nettiäänestyksessä ovat vaalisalaisuuden murtuminen, mahdolliset palvelunestohyökkäyset tai muut kyberhyökkäykset järjesstelmää kohtaan sekä äänestäjien luottamuksen mureneminen, kun jokainen ei voi omin silmin seurata ääntenlaskentaa, kuten kynällä paperilla tehtävässä vaalissa voi.
Kun kaikki internetiin liitetyt tietokoneet ja puhelimet ovat mahdollisia äänestyspaikkoja, on vaalisalaisuuden säilymistä käytännössä mahdotonta turvata sataprosenttisesti.
– Kun äänestys tapahtuu valvomattomissa olosuhteissa aika- ja paikkariippumattomasti, voi olla mahdollista, että vaalisalaisuus heikentyy merkittävästi. Voi olla mahdollista, että pakotetaan tai painostetaan äänestämään tiettyä ehdokasta vaikka perhepiirissä tai vaikka joissakin äänestysbileissä, sanoo kyberturvallisuuden apulaisprofessori Seppo Virtanen Turun yliopistosta.
Lue myös: Kuntavaalien siirtopäätös herätti kysymystulvan – tässä vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin
Limnéll painottaa, että luottamus vaalien rehellisyyteen on keskeisin asia vaaliprosessissa ja sitä on vaikea taata internetäänestyksessä.
– Keskeinen ja iso asia on luottamus. Luottamus siihen, että äänestystulos on oikeellinen ja rehellinen. Vaalien luotettavuudesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Jos siirtyisimme internetpohjaiseen äänestykseen, tämä vaalisalaisuusasia täytyisi aivan perinpohjaisesti miettiä ja myös se, että millaisten arvojen pohjalta me haluamme äänestysjärjestelmäämme kehittää, Limnéll sanoo.
Nettiäänestys vähentäisi virheitä
Nettiäänestyksen hyvä puolia olisi Virtasen mukaan ainakin äänestämisen helppous, kun esimerkiksi pandemia-aikana ei tarvitsisi poistua kotoa äänestämään.
Hän nostaa hyödyksi myös sen, että nettiäänestys poistaa äänestäjltä mahdollisuuden esimerkiksi antaa vahingossa äänensä väärän vaalipiirin ehdokkaalle (jolloin ääni hylättäisiin) tai vaikeuden vaalilautakunnan jäseniltä tulkita käsin kirjoitetutuja numeroita äänestyslipuista.
Nettiäänestyksen on toivottu nostavan äänestysaktiivisuutta. Limnéllin mukaan tästä toiveen toteutumisesta ei ole kansainvälistä näyttöä.
– Ainakin toistaikseksi maailmalla tutkimustulokset osoittavat, että internetäänestyksellä ei ole ollut merkittävää vaikutusta.
Viron kaikissa valtiollisissa vaaleissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen äänestysaktiivisuus onkin jäänyt alle 70 prosenttiin. Myöskään Virossa ei ole onnistuttu poistamaan nettiäänestykseen liittyviä mahdollisia riskejä.
– Virossa on tehty se valinta, että joistakin asioista tingitään äänestämisen helppouden vuoksi, Virtanen sanoo
Vaalihäirintä keskeinen osa hybridivaikuttamista
Limnéll painottaa, että vaalien häirintä on yksi hybridivaikuttamisen keskeisistä osista, ja siksi nettiäänestyksen käyttöönotossa tulisi olla erityisen varovainen.
– Sen pitäisi johdaa meidät ajattelemaan sitä, että vaalien luottavuudesta ja turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta. Tällöin on vaikea nähdä paperiäänestystä luottettavampaa ja jälkikäteen tarkastettavissa olevaa ratkaisua.
Lue myös: Pitäisikö kuntavaalit siirtää koronan takia lokakuulle? "Toimivassa demokratiassa vaalit pidetään aina ajallaan – vaikeissakin oloissa"
Hänen mukaansa viime vuosina yleistyneet kyberhyökkäykset ovat saaneet monet maat perääntymään aiemmista suunnitelmaistaan internetäänestyksen laajentamiseksei. Näin on muun muassa Hollannissa, jossa äänestettiin alkuviikosta parlamenttivaaleissa. Nettiäänestyksen sijaan maassa lisättiin varsinaisia vaalipäiviä kolmeen, sallittiin äänestäminen autosta nousematta sekä laajennettiin kirjeäänestystä.
Nettidemokratiaa kuitenkin syytä pohtia
Ylen Pohjalaismaakuntien kansanedustajille taannoin tekemässä kyselyssä neljä kansanedustajaa antoi ainakin varovaisen tukensa nettiäänestyksen mahdollisuuksien tutkimiselle. Nettiäänestyksen laajemmasta kannatuksesta on tällä hetkellä vaikea sanoa mitään varmaa, sillä koronapandemian aikana asiaa ei ole tutkittu. Sekä Limnéll että Virtanen tutkisivat kuitenkin asiaa tulevaisuudessa.
Virtanen uskoo, että nettiäänestyksestä keskustellaan jatkossakin pandamiatilanteenkin myötä.
– Uskoisin, että etätyöskentely ja sosiaalisten kontaktien välttäminen ovat tehneet sen, että nettiäänestyksestä keskustellaan jatkossakin. Uskon, että monen mielestä internetäänestys olisi varteenotettava vaihtoehto sille, että vaikeissa olosuhteissa täytisi lähteä äänestyspaikalle.
Limnéllkään ei täysin tyrmää nettiäänestyksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin käydä laaja keskustelu internetäänestyksen hyödyistä ja haitoista.
Molempien mukaan on varmaa, ettei nettiäänestystä voida missään tapauksessa ottaa käyttöön aivan lähiaikoina. Kesäkuun kuntavaalit ovat täysin mahdollisuuksien ulkopuolella ja seuraaviin eduskuntavaaleihinkin alkaa olla jo liian kiire.
– Se on useamman vuoden prosessi, kun järjestelmä pitää valita ja sitä pitää testata, Virtanen sanoo.
– Jos Suomessa syntyisi poliittinen päätös siitä, että haluamme toteuttaa nettiäänestysmahdollisuuden vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, niin sen valmistelu pitäisi aloittaa nyt saman tien, Limnéll sanoo.
Virtanen lisäisi internetin käyttöä kuntademokratiassa. Demokratia kun on paljon laajempia asia kuin pelkkä vaaleissa äänestäminen.
– Sen sijaan, että heti lähdettäisiin äänestyksiin, internet voisi olla kunnissa ja kaupungeissa tapa tietdustella mielipiteitä asukkailta vaikka erilaisiin kehitystoimenpiteisiin. Tätä voitaisiin mielestäni pilotoida.