Nyrkkeilijä Robert Helenius tyrmättiin kehään iskulla, joka jätti urheilijan makaamaan maahan silmät selällään. Neurologian professori kertoo, miten vastaavat iskut vaikuttavat ihmisen aivoihin.
Luisen pääkopan sisällä hyllyvät aivot eivät ole suojassa iskuilta, vaan ne liikkuvat kalloon kohdistuneiden iskujen seurauksena. Tällit voivat aiheuttaa häiriöitä aivojen toiminnassa sekä johtaa aivotärähdykseen ja tilapäiseen tajuttomuuteen.
Deontay Wilderin kaksi nyrkiniskua Robert Heleniuksen päähän tyrmäsivät miehen kehään silmät auki tiedottoman oloisena. Mies toipui maassa pitkän aikaa, mutta pystyi lopulta kävelemään itse pukuhuoneeseen. Myöhemmin hän kertoi olevansa kunnossa sairaalassa tehdyn tarkistuksen jälkeen.
Lue myös: Nyt puhuu tyrmätty Robert Helenius! Tämä asia tähtivastustajan otteissa yllätti täysin: "En ole nähnyt aikaisemmin"
Vastaava isku voisi hyvin aiheuttaa aivotärähdyksen.
Helsingin yliopiston neurologian professori Perttu Lindsberg kertoo, että mikäli tutkimuksissa ei ole havaittu poikkeavuuksia, potilas todennäköisesti toipuu parissa päivässä. Aivotärähdyksen oireita, kuten pahoinvointia, näköhäiriöitä, tasapaino-ongelmia, päänsärkyä ja väsymystä voi silti edelleen esiintyä.
– Jos oireita esiintyy useita päiviä, usean viikonkin tauko lajiin kannattaa ottaa, Lindsberg sanoo.
Riittävän pitkä toipumisaika on paikaillaan, sillä traumasta palautuvissa aivoissa esiintyy turvotusta, nestetilan vaihtelua sekä tulehdusreaktiota. Mikäli päähän kohdistuu parantumisaikana vastaava tälli, voivat seuraukset olla vakavammat. Puhutaan niin sanotusta "double hit" -teoriasta.
Lue myös: Tutkimus: Näin lieväkin aivovamma vaikuttaa dementiariskiin
Pitkä ura voi kostautua aivosairautena
Pitkällä aikavälillä nyrkkeily ja muut vauhdikkaat kontaktilajit, kuten jääkiekko sekä amerikkalainen jalkapallo, voivat aiheuttaa aivoihin traumoja eli vammoja.
Pahimmillaan pitkän urheilu-uran seurauksena ihmiselle voi kehittyä krooninen traumaattinen enkefalopatia eli CTE. Alun perin aivosairaus tunnistettiin nimenomaan nyrkkeilijöiden etenevänä aivosairautena. Neurologisen häiriön piirteet oireet voivat muistuttaa dementiaa ja Parkinsonin tautia. Voi myös esiintyä esimerkiksi impulsiivisuutta sekä tunne-elämän ja keskittymiskyvyn häiriöitä.
Lue myös: Muutokset kävelyssä voivat kieliä Parkinsonista jo vuosia ennen muita oireita – erityisesti yksi tapa ennustaa sairastumista
CTE on kuitenkin hyvin harvinainen.
– Kyllä nämä korreloituvat uran pituuteen ja siihen, minkä tyyppinen ura on ollut ja kuinka paljon pään traumoja on tullut, Lindsberg kertoo.
Kansallisella tasolla korkea verenpaine, tupakointi, vähäinen liikunta ja keskivartalolihavuus ovat selvästi kontaktilajeja suurempi dementiariski.
Toisaalta nyrkkeilijä ei terveellisillä elintavoilla voi parantaa aivojensa sietokykyä ja hankkia puskuria aivovammoja vastaan. Tärkeintä olisi välttää päähän kohdistuvia kolhuja.
Videolla kerrotaan, millaisia oireita aivovamma aiheuttaa. Juttu jatkuu videon alla.
1:10
"En omia lapsiani tähän lajiin rohkaisisi"
Heleniuksen ura on kestänyt 25 vuotta. Tyrmäystappion jälkimainingeissa huhuttiin, että suomalainen urheilusankari hautoo lopettamista.
Lindsberg ei ota kantaa siihen, millainen tulevaisuus Heleniusta odottaa, mikäli mies päättää jatkaa nyrkkeilyä ja saisi lajiin kuuluvasti lisää tällejä päähänsä. Neurologi kehottaa kuitenkin käyttämään järkeä.
– Aina kun päähän isketään, on olennainen riski olemassa, että jotain vakavaakin voi tapahtua. Kuolemiakin on tullut eli vaara on tarjolla.
– Jos neurologilta kysytään, niin en omia lapsiani tähän lajiin rohkaisisi ryhtymään, Lindsberg toteaa.
Vaikka nyrkkeilijät puhuvat tyrmäyksestä "valojen sammuttamisena", ei urheilija ole katkaisimella päättämässä, kuinka pitkäksi aikaa virta kytketään pois. Lindsberg arvioi, että mikäli Heleniuksen ja Wilderin ottelu olisi jatkunut, olisi jälki voinut olla vakavampaa.
Lue myös: Fysioterapeutti huolestui lapsista, jotka treenaavat kuin pienet aikuiset: "Kaikkien ei tarvitse tähdätä huipulle"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä oireet voivat kertoa alkavasta muistisairaudesta.
6:07